HimaRemppa – usein kysytyt kysymykset

Pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelman (PTS) mukaan välikorjauksia tehdään yleensä noin 20–30 vuoden ikäisissä kohteissa. Asuinkiinteistöjen ylläpidon ja elinkaaren kannalta ennakoiva asuntojen ja kohteiden kunnosta huolehtiminen vähentää korjausvelkaa tulevaisuudessa. Välikorjauksen tavoitteena on myös lisätä vanhempien asuntojen asumismukavuutta ja viihtyisyyttä.

Remontin suunnittelu on pitkä prosessi, joka vaatii huolellista valmistelua ja useiden osapuolten yhteensovittamista. Siksi toteutettavien korjausten lopullinen laajuus, aikataulut ja kaikki talo- ja asuntokohtaiset yksityiskohdat tarkentuvat vasta kun hankkeen budjetti ja rahoitus on vahvistettu ja urakoitsija on valittu kilpailutuksen myötä.

Ensimmäinen tiedote mahdollisesta remontista lähetetään noin 6 kuukautta ennen remontin aloitusta. Tarkempi kohdekohtainen tieto aloitusajankohdasta vahvistuu noin 3 kk ennen remontin aloitusta, ja asuntokohtainen aikataulu on saatavissa n. 1 kk ennen aloitusta.

Asukkaat ja asukastoimikunnat saavat tietoa useiden eri viestintäkanavien kautta, kuten asukassivuilla ja talon ilmoitustaululla sekä paperijakeluna asuntoihin.

Remontin aikana asukkaat saavat tietoa asuntokohtaisesti muun muassa sähköpostitse sekä paperijakeluna, ja tiedottamisesta vastaa urakoitsija. Kannattaa siis varmistaa, että omissa asukastiedoissa oleva sähköpostiosoite on ajan tasalla.

HimaRemppa ei tarkoita peruskorjausta, eli taloihin ei tehdä esim. linjasaneerausta, vaan siinä keskitytään asuntojen sisätiloihin ja muihin rakennusosiin sekä talon piha-alueeseen korjaustarpeen mukaan.

Väliremontissa voidaan toteuttaa kohteen kuntotutkimuksissa varmistuneiden korjaustarpeiden mukaisesti seuraavia korjauksia asunnoissa:

• Märkätilojen eli kylpyhuoneen ja wc:n vesieristyksen ja pintamateriaalien eli seinäkaakeleiden, lattialaattojen ja kattopaneloinnin uusiminen. Remontissa uusitaan samalla vesikalusteet.
• Keittiön kaapistojen, tasojen ja kodinkoneiden uusiminen.
• Huoneiston lattiamateriaalin uusiminen.
• Väliovien uusiminen ja kiinteiden säilytyskaapistojen uusiminen.
• Rakennuksen katto
• Talosauna
• Kerhohuone
• Piha-alueen korjauksia

Keskitetty ja pitkälle viety prosessi tekee väliremontista nopean, säästää aikaa ja kustannuksia. Remonttitöitä tehdään useammassa asunnossa samaan aikaan kerrallaan.

Toteutettavien korjausten lopullinen laajuus tarkentuu vasta kun hankkeen budjetti ja rahoitus on vahvistettu.

Asukastoimikunta voi esittää yhteistiloja ja talon ympäristöä koskevia korjaustoiveita. Näitä toiveita voidaan toteuttaa budjetin rajoissa. Korjauksia voi esittää esim. kerhohuoneeseen, talosaunaan, tai piha-alueelle.

Asukastoimikuntaa osallistuu antamalla tietoa yhteistiloista ja niiden korjaustoiveista sekä talon muista ominaispiirteistä ensimmäisen kerran noin kaksi vuotta ennen remonttia. Tämän jälkeen järjestetään uusi tapaaminen asukastoimikunnan kanssa, jossa heitä kuullaan ja esitellään remontin laajuus ja aikataulu.

Muutostyöt otetaan huomioon asuntokohtaisissa katselmuksissa. Esimerkiksi jos asuntoon on vastikään asennettu asukkaan omana muutostyönä teettämä uusi parkettilattia, ei sitä pureta remontin vuoksi.

Välikorjausremontin yhteydessä ei ole mahdollista toteuttaa muita muutostöitä.

Remontin ajankohtaan ei valitettavasti voi vaikuttaa. Remontin arvioitu ajankohta kerrotaan vähintään 6 kk ennen aloitusta, jotta asukkailla on aikaa järjestellä mahdollinen muu asuminen hyvissä ajoin. Ajankohtaa tarkennetaan, kun urakoitsija on valittu ja hankkeelle on saatu rahoitus varmistettua.

Remontista ei voi kieltäytyä. Remontit tehdään kaikissa kohteen asunnoissa, jotta ne pysyvät kunnossa talon koko elinkaaren ajan ja säilyttävät arvonsa.

Materiaalit tulevat esille talon kerhohuoneeseen tai muuhun yhteiseen tilaan talossa.

Ei valitettavasti voi. Tarjolle tulevista materiaalivaihtoehdoista voi valita itselle mieluisimmat vaihtoehdot. Tämä auttaa koko remontin jouhevaa etenemistä.

Kodin remontin ajalta maksetaan vastiketta. Remontin ajalta voi kuitenkin saada asumishaittahyvitystä remontin laajuuden mukaan. (Katso seuraava kohta)

Kyllä saa. Jos asunnossa tehdään kylpyhuoneremontti, asumishaittahyvitys on 100 % vastikkeen määrästä siltä ajalta, kun omaa kotia remontoidaan sisältä.

Muussa tapauksessa (jos siis remontoidaan esim. keittiö, lattiapinnat, kiintokalusteet, mutta ei kylpyhuonetta) asumishaittahyvitys on 75 % vastikkeen määrästä niiltä päiviltä, kun omaa kotia remontoidaan.

Ei saa, mutta remontin ajalta kodin käyttövastikkeesta saa asumishaittahyvitystä. 

Kun remontin toteutuksen laajuus ja sen aikataulu varmistuvat, jää asukkaille puolisen vuotta aikaa tehdä omalta osaltaan tarvittavia valmisteluita. Remontit on suunniteltu niin, että ne pystytään tekemään keskitetysti talo kerrallaan ja huoneistokohtaisesti nopeassa, vain muutaman viikon aikataulussa. Tämä vaatii joustavaa yhteistyötä esimerkiksi asunnon tavaroiden pakkaamisessa ja siirtämisessä.

Suunnitteilla olevasta remontista tiedotetaan noin 6 kk ennen sen arvioitua aloitusta.

Seuraavaksi korjauskohteen asukkaille järjestetään infotilaisuus noin 2–3 kk ennen remontin aloitusta. Asukkaiden kysymyksiin on silloin paikan päällä vastaamassa kohteen isännöitsijä ja urakoitsija. Tässä vaiheessa on asukkaiden materiaalivalintojen aika.

Remontin aikana urakoitsija huolehtii tiedottamisesta asukkaille talon ilmoitustaululla, sähköpostilla sekä asuntoon jaettavilla tiedotteilla. Asukas saa urakoitsijalta tietoa, milloin ja miksi asuntoon tullaan.

Remontin aikana asunnossa voi asua, mutta kannattaa muistaa, että remontista tulee väistämättä asumishaittaa, ja talossa on vesikatkoja. Jos asunnon kylpyhuone uusitaan remontissa, järjestetään asukkaille korvaavat wc- ja kylpytilat talon yleisiin tiloihin.

Remontin arvioidusta aloitusajankohdasta kerrotaan vähintään 6 kk ennen aloitusta, jotta asukkailla on aikaa järjestellä mahdollinen muu asuminen hyvissä ajoin.

Esim. Helsingin kaupunki tarjoaa tilapäisiä vuokra-asuntoja tilapäiseen tarpeeseen. Lisätietoa asunnoista on kaupungin sivulla.  

Myös Hason vapaana olevia asuntoja voi käyttää tilapäisasumiseen. Asuntoja ei kuitenkaan voi varata etukäteen, ja asunnot ovat kalustamattomia. Tällaisessa tilanteessa asunnosta maksetaan vastiketta.

Tavarat pitää pakata, jotta asuinhuoneiden lattiamateriaalit saadaan uusittua. Kun tavarat on pakattu, on niitä helppo siirrellä pois työskentelyn tieltä, ja remontti etenee jouhevasti. Urakkaan kuuluu muuttolaatikoita, jotka toimitetaan asuntoon.

Haso toimittaa kaikille asukkaille muuttolaatikoita ja pakkausmateriaalia.

Jos sinulla on tarve varastoinnille, voit kääntyä Hasolle asukasetuhintaan varastoja tarjoavan Cityvaraston puoleen. Tämä sinun tulee kuitenkin kustantaa itse.

Katso Hason asukasedut.

Urakkaan sisällytetään jonkin verran tavaroiden siirtoapua. Olethan ennen urakan alkua yhteydessä kohdevastaavaan isännöitsijään asiasta.

…teen pääsääntöisesti etätöitä kotona.

Korjaustöitä tehdään pääsääntöisesti klo 8 ja 18 välisenä aikana. Osa työvaiheista, kuten purkuvaihe aiheuttaa jonkin verran meteliä, eikä tilassa ole silloin suositeltavaa oleskella. Varsinkin oman asunnon remontin ajaksi olisi hyvä siirtyä lähitöihin tai järjestää etätyöskentelypaikka jostain muualta. Lisäksi viereisissä asunnoissa tai muualla talossa tehtävistä korjaustöistä saattaa kantautua häiritsevää ääntä työpäivän aikana.

…minulla on lemmikki.

Lemmikki ei voi oleskella asunnossa yksin remontin aikana. Huolehdithan siis, että lemmikkisi voi olla remontin aika stressittömässä ja turvallisessa paikassa.

…en pysty muuttamaan esimerkiksi sairauden takia.

Helsingin sosiaalineuvonta voi tietyissä tapauksissa auttaa, jos olet terveydellisistä tai sosiaalisista syistä haavoittuvassa asemassa etkä pysty järjestämään tilapäisasuntoa itse.

Ota siis yhteyttä Helsingin kaupungin sosiaalineuvontaan, jonka yhteystiedot ovat tällä sosiaali- ja terveyspalveluiden sivulla.

…asuntoni on vuokrattuna kyseisenä aikana?

Asumisoikeudenhaltijana ja vuokralaisen vuokranantajana sinun tehtävänäsi on huolehtia, että vuokralaisella on kaikki remonttia koskeva tieto ja hän osaa varautua remonttiin. Asumishaittahyvitys maksetaan aina asumisoikeuden haltijalle ja sinun velvollisuuteesi vuokranantajana on tehdä vuokralaiselle vuokrahyvitys.

Asuntokohtainen remontti kestää arviolta 2–3 viikkoa eli 8–15 työpäivää. Kesto vaihtelee kohteittain ja sen mukaan, onko kylpyhuone mukana remontissa.

• Ennen kylpyhuoneen purkua tehdään muun asunnon pölysuojaus. Kylpyhuoneen uusiminen kestää 10–15 työpäivää. Mahdollinen kosteuden kuivatus lisää aikaa. Kylpyhuone ei ole käytössä kylpyhuoneremontin aikana.
• Keittiön kiintokalusteiden, tasojen ja kodinkoneiden uusiminen, työn arvoitu kesto: 1–2 työpäivää. Asunnossa ei ole mahdollista olla työaikana klo 8–18 välillä.
• Huoneiston lattiamateriaalin uusiminen, työn arvoitu kesto: 1–2 työpäivää. Asunnossa ei ole mahdollista olla työaikana klo 8–18 välillä.
• Väliovien uusiminen ja kiinteiden säilytyskaapistojen uusiminen, työn arvoitu kesto: 1–2 työpäivää. Asunnossa ei ole mahdollista olla työaikana klo 8–18 välillä.

Kyllä, remontti aiheuttaa myös vesikatkoja, joista kerrotaan aina etukäteen.

Tämä riippuu remontin laajuudesta. Jos asuntojen kylpyhuoneet remontoidaan, ei niitä voi käyttää remontin aikana. Tällöin asukkaille järjestetään korvaavat wc- ja kylpytilat talon yleisiin tiloihin.

Työvaihe, josta aiheutuu eniten ääntä, on kylpyhuoneen purku.  Meluisin vaihe ei kuitenkaan kestä pitkään. Työskentelyalue pölysuojataan aina hyvin ennen työn aloitusta. Lisäksi muualla talossa tehtävät korjaukset voivat aiheuttaa häiritsevää ääntä. Työskentelyaika on kuitenkin rajattu klo 8–18 väliseksi ajaksi.

Tämä riippuu remontin laajuudesta.