Kodin turvallisuus
Asumisturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu kaikille. Jokaisella on velvollisuus ehkäistä onnettomuuksia. On hyvä tiedostaa erilaiset riskit ja vaaran paikat sekä varautua niihin, jotta osaat toimia oikein onnettomuuden sattuessa.
Yleistä asiaa turvallisuudesta
Talon turvallisuus on jokaisen yhteinen tehtävä – yhdessä voimme varmistaa, että koti on paikka, jossa voi tuntea olonsa turvalliseksi.
Huolehdi omasta turvallisuudestasi ja auta muita tekemään samoin. Arkiset havainnot ovat tärkeä turvallisuutta lisäävä tekijä. Jos huomaat omassa kotitalossa turvallisuutta heikentävän vian tai puutteen, niin muistathan tehdä siitä vikailmoituksen huoltoyhtiölle.
Osana vapaaehtoistoimintaa talon asukaskokous voi valita keskuudestaan oman turvallisuushenkilön ja väestönsuojan hoitajan.
Turvallisuushenkilön tehtäviä ovat:
- Koulutukseen osallistuminen (Asuinkiinteistön turvallisuus).
- Turvallisuushavaintojen tekeminen ja niiden toimittaminen tiedoksi Hasolle ja/tai huoltoyhtiölle.
- Talon turvallisuuden kehittäminen ja esitysten tekeminen.
- Turvallisuusasioista viestiminen muille asukkaille.
- Turvallisuuskävelyiden toteuttaminen.
Väestönsuojan hoitajan tehtäviä ovat:
- Koulutukseen osallistuminen (Väestönsuojan hoitajan koulutus).
- Opettelee käyttämään suojan laitteita ja kykenee laittamaan suojan käyttökuntoon tarvittaessa yhdessä asukkaiden kanssa.
- Johtaa suojan käyttöönottoa kriisitilanteessa ja opastaa muita asukkaita.
Turvallisuuskävely
Talossa järjestetään myös vapaaehtoisia turvallisuuskävelyitä, joihin voi halutessaan ottaa osaa. Turvallisuuskävelyillä voi käyttää SPEKin (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö) tekemää tarkastuslistaa.
Yhtiön strategisen tason turvallisuustyötä linjaa hallituksen valitsema turvallisuustyöryhmä. Sen tehtävänä on huolehtia, että Haso on riittävällä tavalla varautunut erilaisiin uhka- ja häiriötilanteisiin.
Toiminnassa huomioitavia osa-alueita ovat:
- Makrotason häiriöt yhteiskunnassa > Toiminta: Väestönsuojelutilat (VSS), kokoontumispaikat, vastuuhenkilöt.
- Kohteiden perusjärjestelmistä johtuvat vakavat häiriöt > Toiminta: asumisolosuhteiden säilyttäminen, hätätoimet.
- Hason sekä asukkaiden omaisuuteen kohdistuvat uhat: Ilkivalta, murrot, tahalliset vahingonteot > Toiminta: paikallinen suojaus, keinot, menetelmät, prosessit.
- Kodin sisäisen turvallisuuden lisääminen > Toiminta: asukkaiden osaamisen ja omatoimisuuden kasvattaminen, kotivara, sairaustapaukset, onnettomuudet.
Turvallisuustyöryhmän jäsenet ovat:
- Hason ylläpitopäällikkö Teemu Saarikivi, puheenjohtaja
- Hason tekninen päällikkö Henrik Hämäläinen, sihteeri
- Hason asiakkuuspäällikkö Katja Remes, viestintä
- Asukasedustaja, hallituksen asukasjäsen Bengt Halme
- Ulkopuolinen asiantuntija Olli Veikko Kurvinen, HELPE-Helsingin Pelastusliitto
- Ulkopuolinen asiantuntija Caj Gardemeister, IHL-Turva Oy
Asukasjäsen ja ulkopuoliset asiantuntijat on valittu tehtävään kahdeksi vuodeksi 1.3.2024 alkaen. Turvallisuustyöryhmä ei korvaa Hason kohteiden omaa turvallisuushenkilöstöä ja vapaaehtoista turvallisuustoimintaa.
Kaikille kohteille on laadittu pelastussuunnitelma eli Pelsu. Lakisääteinen pelastussuunnitelma löytyy Pelsun sivuilta talon katuosoitteen perusteella sekä omilta asukassivuilta.
Talokohtaiseen pelastussuunnitelmaan kannattaa tutustua vaikkapa asukaskokouksen yhteydessä, sillä siihen on koottu hyödyllistä tietoa erilaisista riskeistä ja niihin varautumisesta.
Pelsusta löytyy myös käytännön turvallisuustietoutta ja toimintaohjeet esimerkiksi tulipalon varalta.
Viranomaiset suosittelevat, että kotitalouksilla olisi varattuna kotiin erilaisia tarvikkeita 72 tunniksi. Poikkeustilanteessa tarvikkeiden avulla pitäisi pystyä selviämään kolme vuorokautta ilman sähköä, vettä ja lämpöä. Myös varattujen ruokatarvikkeiden pitäisi riittää kolmeksi päiväksi.
Poikkeustilanteen voi aiheuttaa esimerkiksi laaja ja pitkäaikainen sähkökatko.
Varautumisen tärkeimmät tarvikkeet
- vettä, vesiastioita
- ruokasäilykkeitä ja kuivia ruokatarvikkeita
- käteistä rahaa
- lääkkeitä
- lämpimät vaatteet, viltit ja täkit
- tulentekovälineet
- roska- ja muovipusseja
- sähkölamppu ja paristokäyttöinen radio
- paristoja
Esite on SPEKIn (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö) ja Huoltovarmuuskeskuksen tuottama. Lisätietoja sivulla 72tuntia.fi
Useimmissa Hason kerrostaloissa on oma väestönsuoja, jonka ovi on merkitty oranssilla pohjalla olevalla sinisellä kolmiolla. Kulkutiet suojaan viitoitetaan sisätiloissa.
Kunkin kohteen tulisi valita asukkaistaan väestönsuojakohtaisesti väestönsuojan hoitaja. Haso puolestaan huolehtii, että tila laitteineen pysyy kunnossa ja että siellä on lakisääteinen varustus sekä tarvittavat ohjeet. Väestönsuojat ovat normaaliaikana yleensä varastokäytössä. Viranomainen tarkastaa väestönsuojat laitteineen palotarkastuksissa.
Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä väestönsuojiin. Jos omaa väestönsuojaa ei ole, käytetään yleistä väestönsuojaa.
Voit tutustua väestösuojan käyttöönoton valmisteluun ja vuosihuoltoon Uudenmaan Pelastusliiton videoilla.
Väestönsuojeluun liittyviä ohjeita löytyy viittomakielellä Helsingin kaupungin sivulta.
Avaimet
Säilytä kodin avaimia huolellisesti. Oman kotioven lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös yhteisten tilojen ovien lukitsemiseen.
- Asunnon ulko-ovet on syytä aina laittaa takalukkoon, kun asunnosta poistutaan pidemmäksi ajaksi. Kotona oltaessa kannattaa kuitenkin huomioida, että huoneistosta pääsee ulos ilman avainta esimerkiksi hälytystilanteessa.
- Turvalukon, varmuusketjun ja ovisilmän voi asentaa oveen omalla kustannuksella, asentamiseen pitää aina muistaa hakea muutostyölupa asukassivujen kautta (ei-hyvitettävä muutostyö).
- Lukitut yhteiset tilat – kellarit, ullakot ja varastotilat – pidetään lukittuina. Tilojen käyttäjät vastaavat siitä, että ovet sulkeutuvat kunnolla. Haso ei vastaa yleisissä ja yhteisissä tiloissa tapahtuvista varkauksista tai vahingonteoista.
- Vieraiden kulkijoiden liikkeitä kiinteistössä kannattaa pitää silmällä.
- Huoneistokohtaisen irtaimistovaraston ovessa on lukkoraudat valmiina riippulukolle, joka on hankittava itse. Jokainen säilyttää omaisuuttaan irtaimistovarastoissa omalla vastuullaan. Oma varastotila on väärinkäytösten ehkäisemiseksi pidettävä lukittuna, vaikka se olisi tyhjä.
- Ovien ja lukkojen toiminnassa havaituista vioista ja viallisista lampuista tulee aina heti tehdä vikailmoitus huoltoyhtiöön.
Jos avain katoaa, ota yhteyttä isännöinnin asiakaspalveluun.
Paloturvallisuus
Tärkeintä on havaita ja ehkäistä vaaran paikkoja jo ennalta niin kotona kuin yhteisissä tiloissa. Myös asianmukaiset sammutusvälineet ja tieto poistumisteistä ovat osa turvallisuutta.
- Järjestyssääntöjen mukaan rappukäytävissä ja varastotilojen käytävillä ei saa säilyttää mitään. Ylimääräiset matot, koristeet ja myös lastenvaunut ovat paloturvallisuusriski, sillä ne ovat palavaa materiaalia.
- Sama koskee talon yhteisiä tiloja, kuten irtaimistovarastoa. Niissä ei saa säilyttää paloherkkiä, helposti syttyviä aineita eikä vaarallisia aineita.
- Tulipalon tai muun vastaavan poikkeustilanteen aikana hissejä ei saa käyttää.
- Palo-osastojen väliset ovet yleisissä ja yhteisissä tiloissa on niiden käytön jälkeen suljettava ja pidettävä suljettuina.
Lue lisää paloturvallisuudesta Kodin turvaoppaasta.
Oppaan julkaisija on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK.
- Kynttilöitä ei koskaan saa polttaa sisällä tai parvekkeella niin, että niiden lähellä on syttyvää materiaalia. Alustan pitää olla palamaton.
- Jos kodinkone syttyy, ensimmäisenä pitää irrottaa pistotulppa pistorasiasta. Palon voi tukahduttaa sammutuspeitteellä, paksulla matolla tai jauhesammuttimella.
- Huolehdi, ettei saunan kiukaan lähellä ole mitään syttyvää. Saunaa ei myöskään pidä käyttää varastona.
- Hanki kotiisi riittävä määrä palovaroittimia. Asunnossa pitää olla vähintään yksi palovaroitin alkavaa 60 m² kohti jokaisessa kerroksessa.
- Pidä palovaroittimet toimintakunnossa, ja testaa patterin toiminta säännöllisesti. Patteri tai koko laite sen tyypin mukaan pitää vaihtaa säännöllisesti. Useimmat palovaroittimet kestävät 5–10 vuotta.
- Kotiin voi myös hankkia omia alkusammutusvälineitä, kuten sammutuspeitteen tai jauhesammuttimen. Pidä alkusammutusvälineet saatavilla ja opettele käyttämään niitä.
- Sisällä tupakointia on vältettävä. Osassa Hason taloja tupakointi on kokonaan kielletty niin asunnoissa, parvekkeilla, kuin talon lähiympäristössäkin.
Jos havaitset savua tai savun hajua ja epäilet tulipaloa, soita 112.
Älä avaa ovea rappukäytävään tai siirry ulos ennen kuin tiedät, että se on turvallista. Käytävä voi olla täynnä savua ja myrkyllisiä savukaasuja.
- Autosuojat on tarkoitettu moottoriajoneuvojen ja niiden käyttöön välittömästi liittyvien tavaroiden säilytykseen. Käyttö muuhun tarkoitukseen on kielletty.
- Autotallissa ei suositella säilytettäväksi palavia nesteitä ja kaasuja ajoneuvon polttoainesäiliössä olevan polttoaineen lisäksi. Mikäli niitä säilytetään, on noudatettava enimmäismääristä annettuja viranomaismääräyksiä.
- Autosuojassa ei ole myöskään sallittua tehdä avotulta tai käsitellä palavia nesteitä tai kaasuja.
- Perusohje on, että parvekkeilla grillaus sähkö- ja kaasugrillillä on sallittu, jos kohteen asukaskokous ei ole sitä erikseen kieltänyt.
- Ennen grillikauden alkua on hyvä varmistaa laitteen kunto. Jos nestekaasu vuotaa asuntoon, sen syttymiseen tarvitaan vai yksi kipinä. Nestekaasugrillin kaasupullo tulee säilyttää suojatussa paikassa eikä sitä saa päästää kuumenemaan auringossa.
- Jos parveke on lasitettu, kannattaa huolehtia riittävästä tuuletuksesta.
- Sähkögrilli pitää sijoittaa tarpeeksi vakaalle alustalle, jotta se ei pääse kaatumaan. Alustan tulee kestää myös kuumuutta.
- Paikallinen pelastusviranomainen voi kieltää kerrostaloparvekkeella grillaamisen, mikäli se todetaan paloturvallisuusriskiksi. Esimerkiksi puupanelointi tai puukalusteet voivat olla tällaisia riskejä.
- Paloturvallisuuden lisäksi grillatessa kannattaa huomioida myös naapurit ja lähiympäristö.
Sähköturvallisuus
Sähkölaitteiden asianmukainen käyttö ehkäisee sähköiskuja, tulipaloja ja muita vaaratilanteita.
- Viallinen, väärässä paikassa oleva tai väärin kytketty sähkölaite voi aiheuttaa sähköiskun tai tulipalon vaaran.
- Huonokuntoisia sähkölaitteita ei saa käyttää.
- Valaisimissa ei saa käyttää vahvempaa lamppua kuin laitteeseen on merkitty.
- Päälle unohtunut sähkölevy tai silitysrauta voi aiheuttaa tulipalon.
- Sähkölaitteet irrotetaan pistorasiasta vetämällä pistotulpasta, ei johdosta.
- Sähkölaitteiden asennukset ja korjaukset on teetettävä alan ammattilaisella.
- Jääkaappi, pakastin ja televisio on sijoitettava niin, että niiden ympärille jää vapaata tuulettuvaa ilmatilaa. Laitteet on ulkopuolelta imuroitava pölystä tarvittaessa. Laitteiden päällä ei saa polttaa kynttilöitä tms.
- Sähköpattereita tai sähkötoimisia lisälämmittimiä ei saa peittää.
- Kosteissa tiloissa ei saa käyttää laitetta, joka on kytketty tavalliseen pistorasiaan kostean tilan ulkopuolella.
- Sisällä olevasta pistorasiasta ei saa ottaa virtaa ulkona käytettäviin sähkölaitteisiin.
- Kiinteiden sähkölaitteiden asennuksia ja korjauksia saa teettää vain isännöitsijän antamalla kirjallisella luvalla. Asumisoikeusyhtiö tilaa yhtiön korjausvastuulle kuuluvat työt. (Katso vastuunjakotaulukko)
Sähköautoa ei saa ladata normaalin lämmitystolpan kautta, koska tämä aiheuttaa turvallisuusriskin. Lämmitystolpat on tehty lyhytaikaista ja pienitehoista kulutusta varten, eivätkä kaikki pistorasiat kestä esimerkiksi yön yli tapahtuvaa sähköauton lataamista. Pitkä latausaika voi aiheuttaa ylikuumenemisen riskin.