Kolmen päivän kotivara ja muu varautuminen

Viranomaiset suosittelevat, että kotitalouksilla olisi varattuna erilaisia tarvikkeita 72 tunniksi poikkeustilanteiden varalta. Varautuminen pitää kuitenkin sisällään myös paljon muuta.

Ruokatarvikkeita, kuten säilykkeitä ja vesipulloja pahvilaatikossa.
Kotivara, johon kuuluvat esimerkiksi erilaiset ruokatarvikkeet ja vesi, on yksi varautumisen muoto.

Poikkeustilanteisiin varautuminen tarkoittaa kodin, ympäristön ja koko yhteiskunnan toimintaan vaikuttavien riskien tiedostamista, sekä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttamista. 72 tunnin kotivara on yksi käytännön keino, jolla jokainen voi varautua erilaisiin poikkeustilanteisiin.

Pienistä vahingoista globaaliin kriisiin

Yleisimpiä poikkeustilanteita ovat esimerkiksi sähkökatkokset, vesivahingot tai tulipalot. Yksittäisen ihmisen kannalta myös oma äkillinen sairastuminen, tai vaikkapa matkan keskeytyminen auton rikkoutuessa voi olla omanlaisensa poikkeustilanne.

Yhteiskunnan toiminnassa voi esiintyä paikallisia häiriöitä esimerkiksi vesi- tai elintarvikehuollossa, tai sähkön ja lämmön jakelussa. Vaarallisten aineiden kuljetukset voivat myös aiheuttaa paikallisen poikkeustilanteen. Muut uhat, kuten tieto- ja viestintäverkkojen häirintä, informaatiovaikuttaminen tai suora sotilaallinen painostus heijastuvat kaikkiin kansalaisiin.

Yksi esimerkki poikkeustilanteesta on COVID-19-pandemia, joka synnytti koko maailmaa koskettaneen terveyskriisin. Globaali kriisi vaikutti niin yhteiskunnan kuin yksilöidenkin tasolla, eikä siihen tai sen seurauksiin oltu osattu täysin varautua millään taholla.

Yksilön ja yhteisön rooli poikkeustilanteessa

Poikkeustilanteisiin varautuminen ei ole pelkästään yksilön asia, vaan koko yhteisöllä on merkittävä rooli. Hyvin organisoitunut asuintalo ja sen aktiiviset asukkaat sekä selkeät ohjeet erilaisten hätätilanteiden varalle voivat pelastaa ihmishenkiä ja vähentää vahinkojen määrää. Siksi esimerkiksi talon pelastussuunnitelmaan ja sen sisältämiin tietoihin ja ohjeisiin kannattaa tutustua ennakkoon.

Myös hyvät sosiaaliset suhteet ja oma luotettava turvaverkosto auttavat meistä jokaista selviytymään arjen haasteista. Sosiaalinen kanssakäyminen ja naapurisuhteet ovat erityisen tärkeitä etenkin ikääntyneille. Jokainen voi tarvita apua ja tukea hyvin erilaisissa tilanteissa, ei pelkästään hädän hetkellä.

Useissa poikkeustilanteissa viranomaisten apu on välttämätöntä, mutta omatoimisella varautumisella on usein ratkaiseva rooli siinä, miten tilanteesta lopulta selvitään. Viranomaistenkaan resurssit eivät riitä kaikkeen, jolloin ihmisten toiminnalla yksin ja yhdessä on suuri merkitys. Isommassa ja laaja-alaisemmassa poikkeustilanteessa yksilöiden varautuminen ja järkevä toiminta antaa viranomaiselle aikaa järjestäytyä ja auttaa kaikkein huono-osaisimpia ensin.

Varautuminen on siis myös henkistä valmistautumista ja arkijärjen käyttöä eri tilanteissa. Perussääntönä on, että kaikkiin tunnistettuihin riskeihin tulisi varautua siten, että niitä pyritään ennaltaehkäisemään, varaudutaan riskien toteutumiseen ja osataan toimia niiden sattuessa. Varautuminen sisältää myös syntyvien vahinkojen minimoinnin ja pyrkimyksen palauttaa normaalitilanne tehokkaasti.

Lisätietoa erilaisiin häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisesta löytyy Suomi.fi-sivustolta.

72 tunnin kotivara: mitä tarvitaan?

Viranomaisten ja järjestöjen yhdessä tekemä 75 tunnin varautumissuositus kotitalouksille on hyvä ja konkreettinen varautumisen lähtökohta. Se tarkoittaa, että kotona tulisi olla riittävästi tarvikkeita ja varusteita, joilla pärjää vähintään kolme vuorokautta ilman ulkopuolista apua, sähköä, vettä ja lämpöä.

Kotivaran keskeisenä ajatuksena ei ole pelkästään selviytyä hyvin harvinaisista poikkeustilanteista, vaan sujuvoittaa arkea pienempienkin vastoinkäymisten, kuten sähkökatkojen varalta. On oleellista muistaa, että mikään varustelista ei ole täydellinen, vaan jokaisella voi olla omia erityistarpeita. Oma perussairaus ja sen vaatimat tarvikkeet, tai vaikkapa lemmikki tuovat oman lisänsä varautumiseen.

Kotivaran tärkeimpiä tarvikkeita ovat

  • Vesi ja vesiastiat
  • Ruokasäilykkeet ja kuivat ruokatarvikkeet
  • Lääkkeet
  • Ensiaputarvikkeet
  • Lämpimät vaatteet, viltit ja täkit
  • Tulentekovälineet
  • Roska- ja muovipussit
  • Taskulamppu
  • Paristokäyttöinen radio ja paristot
  • Käteinen raha, jos sähköiset järjestelmät eivät toimi

Oma varautumisen muotonsa on niin sanottu hätäreppu, jonka voi napata mukaansa, jos äkkilähtö kodista sattuu kohdalle. Se voi sisältää vaatekerran, pientä syötävää, rahaa ja muita 72 tunnin varautumisessa mainittuja tarvikkeita.

Varautuminen on osa arjen turvallisuutta – ota pieniä askelia valmistautumisessa!

Lue lisää varautumisesta 72tuntia-sivustolla.

Artikkelin asiantuntijoina Helpen kouluttajat Anja Aatsinki ja Waltteri Jokela.