Työpöydän luonnoksista muuttovalmiiksi kodeiksi

Haso Maapadontie 9 sijaitsee Oulunkylässä, Patolan alueella. Sen sijainti on keskeinen ja erottuva sekä ympäröivälle alueelle että Tuusulanväylän suuntaan. Talon suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Olla Oy, ja pääsuunnittelijana projektissa on toiminut arkkitehti Kari Selonen.

Inspiraatio muurimaiseen ja veistokselliseen toteutukseen löytyi talon sijainnista mäen harjalla. Muoto jakaa sisäpihan kahteen osaan, mikä tuo pihalle inhimillistä ja helposti lähestyttävää mittakaavaa. Materiaalit – puupinnat ja lämpimän sävyinen betoni – luovat luonnonläheisen ja yhtenäisen kokonaisuuden.

–  Talon sijaintia korostetaan erottuvalla, veistosmaisella arkkitehtuurilla, mitä korostaa paikalla muurattu julkisivu. Tuusulanväylän läheisyys on huomioitu siten, että asunnot ja parvekkeet avautuvat rauhallisen sisäpihan suuntaan. Alue on voimakkaasti kehittyvä, minkä takia laadukkaisiin, vahvaa identiteettiä luoviin arkkitehtonisiin ratkaisuihin on panostettu, taustoittaa Kari Selonen.
–  Olemme ylpeitä rakennuksesta kokonaisuutena sekä siitä, että rakennuksella on selkeä arkkitehtoninen identiteetti, joka perustuu vahvaan muodonantoon ja toiminnalliseen konseptiin. Rakennus on samaan aikaan ajaton ja persoonallinen, kuvailee Selonen lopputulosta.

Suunnittelun suuntaviivat

Lainsäädäntö, elinkaariajattelu, asukkaiden toiveet ja rakentamisen realiteetit muodostavat kokonaisuuden, jossa arkkitehdin pitää tasapainoilla kuin nuorallatanssija.
– Arkkitehdin työ on jatkuvaa kompromissien hallintaa – mutta kompromissienkin keskellä lopputuloksen pitää tuntua kodilta, kiteyttää Kari Selonen.

Ympäristövastuu ohjaa suunnittelua yhä voimakkaammin. Energiatehokkuus ei ole enää kilpailuvaltti vaan minimivaatimus. Materiaalit ovat kehittyneet nopeasti: tarjolla on entistä ympäristöystävällisempiä ja helppohoitoisempia vaihtoehtoja. Huoltokustannuksia voidaan pienentää jo suunnitteluvaiheessa valitsemalla kestäviä ratkaisuja.
– Energiatehokkuus ja ympäristöasiat ovat tärkeä osa suunnittelua. Niitä ohjaa voimakkaasti ajantasainen lainsäädäntö, sekä toimistomme sitoutuminen ekologisesti kestävän arkkitehtuurin luomiseen, mainitsee Selonen.

Suunnittelua ohjaa muutenkin varsin tiukka sääntely: muun muassa tietty laatutaso, käyttöturvallisuus, valoisuus, esteettömyys ja yhdenvertaisuus eivät ole toiveita vaan lain velvoitteita. Silti pelkkien sääntöjen täyttäminen ei riitä.
–  Asukaslähtöinen suunnittelu edellyttää ymmärrystä ihmisten erilaisista tarpeista. Arkkitehdin tekemä suunnittelutyö ei ole vain sääntöjen täyttämistä, vaan kokonaisvaltaista pyrkimystä luoda toimivia, viihtyisiä ja erilaisia ihmisiä palvelevia asumisratkaisuja, kertoo Selonen.

Asukaslähtöisyys näkyy prosessissa konkreettisesti. Suunnitteluvaiheessa asunnot esimerkiksi mallinnetaan, eli niistä tehdään kolmiulotteiset, mitoiltaan, kalusteiltaan ja varusteiltaan todellisia asuntoja vastaavat tietokonemallit. Näin asuntoa päästään tarkastelemaan asukkaan näkökulmasta. Yksittäisten asuntojen lisäksi paljon huomiota kiinnitetään yhteistiloihin, joiden merkitys korostuu erityisesti asumisoikeustaloissa.
–  Lopulta kaiken ydin on asukkaassa. Jos asunto ei palvele ihmistä, on ihan sama, kuinka monta määräystä se täyttää, summaa Kari Selonen.

Yhteistyön tuloksena toimivia koteja

Rakennushankkeet vaativat jatkuvaa yhteistyötä arkkitehtien, rakennuttajien ja urakoitsijoiden välillä. Hankkeen kustannuslaskentaa tehdään suunnittelun eri vaiheissa, millä varmistetaan rakennuksen toteutettavuus. Rakentamisen prosessi suunnittelusta toteutukseen on pitkä. On tavallista, että tällä välillä markkinoista johtuvat kustannustason vaihtelut vaikuttavat kokonaiskustannuksiin.
– Näitä haasteita ratkotaan matkan varrella yhdessä rakennuttajan ja urakoitsijan kanssa, ja pyritään löytämään ratkaisut, jotka palvelevat kokonaisuutta mahdollisimman hyvin. Jos euroja pitää säästää, säästetään mieluummin jossain näkymättömässä, kuin asukkaan arjessa näkyvässä ratkaisussa, Selonen korostaa.

Yhteistyö rakennuttajan ja työmaan muiden toimijoiden kanssa on Kari Selosen mukaan toiminut hyvin ja joustavasti, koska kaikki osapuolet ovat alusta asti jakaneet saman tavoitteen ja tahtotilan.
– Arkkitehdin rooli rakennusvaiheessa on valvoa, että toteutus vastaa suunnitelmia, sekä ratkoa mahdollisia työmaa-aikaisia tarkennuksia yhteistyössä urakoitsijan kanssa. 

Laatua, toimivuutta ja viihtyisyyttä

Onko asumismuodolla vaikutusta talon suunnitteluun ja arkkitehtuuriin? Arkkitehdin mukaan ei.
– Suunnittelun lähtökohta on aina asukas, ei asumismuoto. Suurin ero eri asumismuotojen välillä liittyy asukkaan mahdollisuuteen vaikuttaa esimerkiksi asunnon materiaaleihin: omistus- ja asumisoikeusasunnoissa vaikutusvaltaa on yleensä enemmän. Tavoitteena on kuitenkin kaikissa tapauksissa suunnitella laadukas, toimiva ja viihtyisä talo, kertoo Selonen.

Rakennusten pitäisi kestää pitkälle tulevaisuuteen – ja asukkaiden elämäntilanteiden vaihtelut siinä sivussa.
– On syytä tunnistaa ja välttää nopeasti vaihtuvia trendejä ja keskittyä aikaa kestäviin ratkaisuihin. Tämä koskee sekä rakennuksen ulkoarkkitehtuuria että tilankäyttöä eli sitä, miten esimerkiksi huoneet asunnossa järjestetään, valottaa Selonen.

Myös hyvin suunniteltu yhteistila voi ratkaista, tuntuuko talo yhteisöltä vai pelkältä nukkumapaikalta. Pihoilla taas yhdistyy turvallisuus ja monipuolisuus: innostavia ja samalla helposti valvottavia leikkipaikkoja lapsille, rauhallisia oleskelualueita aikuisille.

Jos suunnittelemistamme asumisoikeustaloista sanotaan, että niissä on helppo elää eri elämäntilanteissa ja ne kestävät aikaa, olemme onnistuneet.

Kari Selonen, Arkkitehtitoimisto Olla Oy

Haso Maapadontie 9

• Valmistuminen: syyskuussa 2025
• Sijainti: Oulunkylä/Patola
• Kerrostalo, 91 asuntoa
• Huoneistojen koot 1h+kt – 4h+kt+s / 30,5 m²–113 m²
• Jokaiseen asuntoon kuuluu asuntokohtainen esteettömyyden mahdollistava lasitettu parveke. Lisäksi maantasokerroksen asunnoilla on pihaterassi, ja osalla ylimmän kerroksen asunnoista lasitetun parvekkeen lisäksi kattamaton avoparveke. Osassa asuntoja on huoneistokohtainen sauna.