Usein kysyttyä taloudesta
Tälle sivulle on koottu vastauksia budjetointiin liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin. Sivu päivittyy vielä, lisäämme tarvittaessa kysymyksiä ja vastauksia.
Olethan tutustunut myös asukastoimikuntien ja puheenjohtajien avuksi tehtyyn Budjetoinnin käsikirjaan, jossa budjetointiprosessia esitellään kattavasti.
Budjetoinnin käsikirjan löydät täältä.
Tasausjärjestelmä
Tässä osiossa tietoa tasausjärjestelmästä ja pisteytysperiaatteista.
Varke (entinen ARA) suosittelee, että vastikkeiden tasauksessa käytetään käyttöarvon mukaista tasausta, jolla eri kohteiden käyttövastikkeet suhteutetaan toisiinsa oikeudenmukaisella tavalla.
Tasauksella tietyt koko asumisoikeusyhtiön kulut tasataan eri asumisoikeustalojen kesken.
Käyttöarvon mukaisessa tasauksessa huomioidaan esimerkiksi kohteen ikä, sijainti, laatutaso, perusparannukset jne.
Kokonaisvastikkeen muodostumiseen vaikuttaa siis Hason koko asuntokanta, eli yhtiön tasattavat kustannukset jaetaan tasausjärjestelmään perustuen kaikkien asumisoikeusasuntojen kesken.
Kullekin kohteelle lasketaan tasauspistemäärä, jonka pohjalta kohteille muodostuvat pinta-alapainotetut tasauskertoimet, joiden avulla tasattavat kulut jaetaan kohteille. Tasauspistemäärä perustuu kohteen käyttöarvoon, johon vaikuttavat kohteen sijainti, tekninen ikä, kiinteistötyyppi, laatu ja varusteet sekä mahdolliset harkintapisteet.
Kunkin osa-alueen maksimipistemäärä kohteelle voi olla 100 pistettä.
1. Sijainti
Kohteen sijainti pisteytetään kahdessa osassa, kohteen sijaintina Helsingissä ja kohteen sijaintina omalla alueellaan.
Kohteiden sijainti Helsingissä on pisteytetty perustuen Tilastokeskuksen määrittelemään aluejakoon Helsingissä. Helsinki on jaettu neljään alueeseen alueen kalleustason mukaisesti. Kalleustasojen määritys perustuu osakeasuntojen myyntihintatasoon. Yksi postinumeroalue kuuluu kokonaisuudessaan samaan alueeseen.
| Tilastokeskuksen määrittelemä aluejako | Pistemäärä |
|---|---|
| Hki 4 | 50 |
| Hki 3 | 60 |
| Hki 2 | 70 |
| Hki 1 | 80 |
Kohteen alueellinen sijainti on pisteytetty viisiportaisesti. Määritykseen ovat vaikuttaneet liikenneyhteydet etenkin Helsingin keskustaan sekä palvelut lähistöllä (lähinnä kaupat ja terveyspalvelut).
| Kohteen alueellinen sijainti | Pistemäärä |
|---|---|
| Erinomainen | 100 |
| Hyvä | 75 |
| Kohtalainen | 50 |
| Tyydyttävä | 30 |
| Heikko | 20 |
2. Tekninen ikä
Teknisen iän määritys perustuu kohteen ikään tai merkittävästä korjaustoimenpiteestä kuluneeseen aikaan. Merkittäviä korjaustoimenpiteitä ovat: peruskorjaus, kylpyhuoneen uusiminen, keittiön uusiminen, muu iso korjaus (kuten julkisivuremontti). Pisteytys alkaa laskea seuraavan taulukon pistemäärästä 1 piste/vuosi kohteen tai remontin valmistumisvuoden jälkeen.
| Kohteen ikä | Pistemäärä |
|---|---|
| Alkuperäinen | 100 |
| Peruskorjattu | 90 |
| Kylpyhuoneet ja keittiöt uusittu | 87 |
| Kylpyhuoneet tai keittiöt uusittu | 85 |
| Muu iso korjaus / uusiminen (esim. julkisivut) | 75 |
3. Kiinteistötyyppi
Kohteelle annetaan pisteitä sen mukaan, mihin seuraavista kiinteistötyypeistä se kuuluu: kerrostalo, pienkerrostalo, rivitalo ja pientalo, erikoiskohde (esim. paritalo).
| Kiinteistötyyppi | Pistemäärä |
|---|---|
| Kerrostalo | 40 |
| Pienkerrostalo | 60 |
| Rivitalo ja pientalo | 80 |
| Erikoiskohde | 100 |
4. Laatu- ja varustetaso
Kohteiden pisteytettäviä ominaisuuksia on vähennetty ja otettu mukaan vain merkittävimmät ominaisuudet. Laatu- ja varustetason pistemäärä on kolmen osan (parveke/piha, kerhohuone, huoneiston lattiamateriaali) keskiarvo. Kokonaispistemäärä on kolmen osapistemäärän keskiarvo.
| Ominaisuus | Pistemäärä |
|---|---|
| Parveke/piha: | |
| Lasitetut parvekkeet | 100 |
| Parveke/piha | 50 |
| Ei parveketta/pihaa | 0 |
| Kerhohuone: | |
| Oma kerhohuone | 100 |
| Yhteinen kerhohuone muun kohteen kanssa | 50 |
| Ei ole omaa eikä jaettua kerhohuonetta | 0 |
| Huoneiston lattiamateriaali: | |
| Parketti tai vinyyli | 100 |
| Laminaatti | 50 |
| Muovimatto | 0 |
5. Harkintakerroin
Harkintakerrointa voidaan käyttää, jotta kohteen vastiketaso saadaan oikeudenmukaiselle tasolle. Tällä hetkellä harkintakerrointa on käytetty kohteen kunnallisen sijainnin korjaamiseen tehtyjen päätösten mukaisesti.
Kunkin edellä mainitun pisteytettävän osa-alueen maksimipistemäärä kohteelle voi olla 100 pistettä. Osa-alueet on painoarvotettu keskenään painokertoimilla.
| Pisteytettävä osa-alue | Kerroin |
|---|---|
| Kunnallinen sijainti | 25 % |
| Alueellinen sijainti | 10 % |
| Tekninen ikä | 35 % |
| Kiinteistötyyppi | 10 % |
| Laatu ja varusteet | 10 % |
| Harkintakerroin | 10 % |
Tasaus lasketaan vuosittain tietyllä kaavalla käyttäen kohteen tietoja, kaikkien kohteiden tietoja ja kohdekohtaista pisteytystä. Alla on lyhyesti kuvattu esimerkki laskelmasta.
- Esimerkkikohteen pistemäärä: 63,3
- Esimerkkikohteen neliömäärä: 3404,5
- Esimerkkikohteen pinta-alapainotettu tasauskerroin: 0,00756
- Pinta-alalla painotettu tasauskertoimen kaava = (kohteen pinta-ala / kaikkien kohteiden yhteispinta-ala) * (kohteen pistemäärä / (tulojen summa (kohteiden pinta-alat ; kohteiden pistemäärät) / kaikkien kohteiden yhteispinta-ala))
- Tulojen summa -funktiossa kerrotaan kunkin kohteen pinta-ala kohteen pistemäärällä ja nämä kaikkien kohteiden kertolaskujen tulokset lasketaan yhteen.
Kaikkien kohteiden tasattavat kulut: 39 281 665,34 €
– Käyttövastike III: Esimerkkikohteen omat tasaamattomat kulut ovat –509 639,86 €
– Tasausjärjestelmän perusteella tulevat kulut
(tasauskerroin X kaikkien kohteiden tasattavat kulut) : –296 969,39 €
> Tasauksen vaikutus esimerkkikohteelle: 212 680,47 €
Eli esimerkkikohde hyötyy kyseisenä vuotena tasauksesta.
Huom! Käyttövastikelajit II, III ja IV tasataan omina vastikelajeinaan.
Asukastoiminnan budjetti
Asukastoimikunta voi tehdä erilaisia pienhankintoja asukastoimikunnan budjetin asettamissa rajoissa.
Asukastoimikunnan vapaasti käytettävissä oleva budjetti on budjetoitu Asukastoiminnan kulut-tilille käyttövastike I:een eli kohteen omiin hoitokuluihin. Asukastoiminnan kuluja ei siis tasata muiden Hason talojen kesken.
Budjetti lasketaan vuodelle 2026 kaavalla: 300 € + asuntojen määrä x 20 €
Esimerkiksi 100 asunnon talossa budjetti on 2 300 €.
Puheenjohtajalle maksetaan luottamustehtävästä palkkiota. Jos kotitalolla on vuoden aikana ollut useampi puheenjohtaja, jaetaan vuotuinen palkkio heille sen mukaisesti, minkä ajan he ovat olleet puheenjohtajana.
Vuonna 2026 puheenjohtajan vuosipalkkio lasketaan kaavalla 200 € + 3 €/asunto. Esimerkiksi 100 asunnon talossa palkkio on 500 €. Palkkio on veronalaista tuloa.
Puheenjohtajan palkkio on budjetoitu palkkioihin, eikä sitä ole laskettu mukaan asukastoiminnan kulut-budjetointitilille.
Jos kotitalon asukastoiminnan budjetissa on tilaa, voi kohde päättää varojen käytöstä itsenäisesti. Esimerkiksi tekstiilipesurin hankinnasta tulee keskustella asukastoimikunnan kokouksessa ja tehdä hankinnasta päätös kokouksen pöytäkirjaan. Tämän jälkeen tekstiilipesurin voi käydä itsenäisesti ostamassa S-ryhmän myymälästä maksamalla se kotitalon omalla S-business-kortilla. Vaihtoehtoisesti asiasta voi sopia oman kohdevastaavan isännöitsijän kanssa, joka tilaa tekstiilipesurin kotitalolle.
Budjetoitujen varojen käyttö on vapaasti asukastoimikunnan harkittavissa. Budjettia voi käyttää esim. talkoiden tai juhlien järjestämiseen tai kotitalon omiin pienhankintoihin. Pienhankintoja voivat olla esim. yhteiskäyttöinen tietokone, kukkaruukut tai lapio, aivan kotitalon omien tarpeiden mukaisesti.
Suuremmat hankinnat kannattaa aina budjetoida erikseen ja esittää tulevan vuoden budjettiin keväällä. Esimerkiksi useiden tuhansien eurojen kerhohuoneen sisustamisesta kannattaa tehdä hankintaesitys.
Kaikkea budjetoitua rahaa ei tarvitse käyttää. Jos budjetoitua summaa ei käytetä kokonaan, ei käyttämätön osa siirry seuraavalle vuodelle. Se toki huomioidaan kohteen Käyttövastike I:n kokonaisjäämässä.
Kohdekohtaiset hankintaesitykset
Hankintaesitykset ovat suurempia taloon ja sen toimintaan tai ylläpitoon liittyviä hankintoja, jotka vaikuttavat esitettävään talon budjettiin.
Jokaisen Hason kotitalon asukastoimikunta osallistuu tulevan vuoden budjetointiin keväisin tekemällä hankintaesityksiä omalle kotitalolle. Hankintaesitykset käsitellään yhdessä oman kotitalon kohdevastaan isännöitsijän kanssa.
Voi myös olla hyvin viisasta, että hankintaesityksiä ei tehdä lainkaan, sillä niillä on vaikutusta vastiketasoon.
Hankintaesitys voi olla:
- Tiettyjen asioiden hankkiminen kohteelle (esim. grilli) tai suuremmat juhlat (esim. kohde täyttää 30 vuotta)
- Kohteen tiettyjen epäkohtien/korjaustarpeiden tuominen Hason tietoon
- Kohteen viihtyvyyden lisäämiseen tähtäävä hankinta tai korjaus
- Uusien palvelusopimusten ehdottaminen (esim. esitys yhteiskäyttöauton hankinnasta kohteelle)
Hankintaesitys voi olla kohdekohtainen kulu tai tasattava kulu
- Kohdekohtainen kulu vaikuttaa kohteen talouteen suoraan, sillä se huomioidaan kohteen käyttövastike I:ssä
- Jos hankintaesityksessä on kyse suuremmasta korjaushankkeesta, on se yleensä
tasattava kulu -> tällaiset korjaukset vaikuttavat kaikkiin Hason kohteisiin tasauksen myötä, joten päätös niistä vaatii laajemman tarkastelun
Jos kyseessä on hankinta, joka budjetoidaan kohteen Käyttövastike I:een eli kohteen omiin hoitokuluihin, voi hankinnan vaikutuksen laskea jakamalla hankinnan summan kohteen neliömäärällä.
Asuntokohtaisen kuukausivaikutuksen saa kertomalla saadun summan asunnon neliöllä ja jakamalla 12:sta.
Esimerkki:
Kotitalossa, joka koostuu rivitaloasunnoista, halutaan järjestää suuret 20-vuotisjuhlat ja budjetin arvioidaan olevan n. 10 000 €.
> Jos kotitalossa on 2 214 asuinneliötä, on juhlien kustannus n. 4,5 €/m².
> 87 neliön asunnolle juhlat maksavat 391,50 € eli n. 32,60 € joka kuukausi.
Hyvä hankintaesitys on perusteltu ja monen asukkaan arkeen positiivisesti vaikuttava. Jokainen kotitalo on omanlaisensa ja sen asukkaat yksilöitä, joten kotitalojen tarpeet voivat vaihdella suuresti.
Onkin tärkeää keskustella hankintaesityksistä yhdessä ja vasta tämän jälkeen esittää niitä kotitalon budjettiin.
Jyvitys ja muita kysymyksiä
Tässä osiossa on muita kysymyksiä ja vastauksia taloudesta.
Asumisoikeusyhteisöissä jokaisen kohteen jokaiselle asunnolle lasketaan jyvitetty neliömäärä (jm2), jonka mukaisesti asunnon vastiketta maksetaan. Jyvitetyt saattavat poiketa todellisista neliöistä.
Jyvitysperusteet määritellään jo rakennusvaiheessa ja ne kerrotaan mm. valmistuvan kohteen esitteessä. Löydät oman asuntosi jyvitetyt neliöt mm. asumisoikeussopimuksestasi.
Jyvitykseen vaikuttaa asunnon sijainti talossa, asunnon koko suhteessa muihin asuntoihin tai asunnon ominaisuudet. Yleensä suurien asuntojen jyvitetyt neliöt ovat neliöitään pienemmät ja pienten asuntojen neliöitään suuremmat. Yleensä myös ylempänä sijaitseva asunto jyvitetään neliöitään suuremmaksi kuin alempana sijaitseva.
Vastikkeiden määräytyminen
Hason vuoden 2026 toiminnan suunnittelu ja budjetointi etenee. Olemme saaneet asukkailta ja asukastoimikunnilta paljon kysymyksiä liittyen vuoden 2026 budjetointiin ja vastikkeiden määrittelyyn. Asukastoimikuntien kommentteihin ja kysymyksiin vastataan kohdekohtaisesti. Ohessa vastauksia asukkailta tulleisiin kysymyksiin.
Miten suuria vastikkeiden korotukset ensi vuonna ovat?
Alustavan esityksen mukaan keskivastike on nousemassa vuonna 2026 noin 8 prosenttia 13,99 eurosta 15,11 euroon kuukaudessa per neliömetri. Vastikkeiden muutokset vaihtelevat kohteittain 0–14,9 % välillä.
Korotus on keskimääräisellä tasolla 25 kohteessa, yli keskiarvon 45 kohteessa ja alle keskiarvon 61 kohteessa. On myös muutamia kohteita, joissa vastike tullee pysymään ennallaan.
Mihin korotukset perustuvat?
Haso toimii omakustannusperiaatteella: asukkaat maksavat vain kiinteistöjen rakentamis- ja ylläpitokuluista, eikä yhtiö tavoittele voittoa. Yhtiön tulojen on omakustannusperiaatteen mukaisesti katettava kulut.
Vuosina 2015–2022 asumiskustannukset pysyivät poikkeuksellisen matalina korkotason ollessa lähellä nollaa. Viime vuosien nopea korkojen ja muiden kustannusten nousu on kuitenkin aiheuttanut merkittäviä korotuspaineita. Yhtiön toiminta oli vuonna 2023 18 M€ tappiollinen ja yhtiölle on tehty ns. tervehdyttämissuunnitelma, jonka mukaisesti yhtiö on edennyt talouden palauttamiseksi omakustannusperiaatteen mukaiseksi.
Yhtiö on toteuttanut useita toimenpiteitä vastikkeiden kertanousujen loiventamiseksi ja kustannusten jaksottamiseksi pidemmälle aikavälille, ja myös Helsingin kaupunki on tukenut tätä pääomittamalla yhtiötä.
Yhtiö noudattaa kohtuuhintaisuutta tarjoamalla strategiansa mukaisesti kilpailukykyisiä hintoja ja lakisääteisesti vuokramarkkinoita edullisempia vastikkeita. Hason vastikkeet ovat olleet pitkään selvästi muita asumisoikeustoimijoita alemmat, mutta koska yhtiö toimii samassa kustannusrakenteessa kuin muutkin, omakustannusperiaate edellyttää nykyistä korkeampaa vastiketasoa.
Suunnitelluilla korotuksilla pyritään vakauttamaan yhtiön talous omakustannusperiaatteen mukaiseksi vuodesta 2027 alkaen. Mikäli toimintaympäristö pysyy ennakoidun kaltaisena, niin tämän jälkeen vastikkeiden kehitys pyritään pitämään inflaatioon, eli yleisen kustannuskehityksen, mukaisena, mikä lisää ennakoitavuutta asukkaille.
Kuinka suuri osa korotuksesta johtuu kiinteistöjen ylläpitokuluista?
Omakustannusperiaatteen mukaisesti kaikki yhtiön toiminnan ja rahoituksen kulut vaikuttavat vastikkeisiin. Niistä käyttö- ja huoltokustannusten ennakoidaan 2026 olevan noin 2,5 M€, eli niiden osuus on varsin maltillinen. Muita suurempia kulueriä ovat tontti- ym. vuokrat (n. 11,6 M€) ja lämmitys (n. 8,3 M€). Vuodelle 2026 on lisäksi suunniteltu asuntojen korjauksia n. 7,9 M€ verran.
Mikä osuus vastikkeista menee lainojen lyhennyksiin ja korkoihin?
Rahoituskulut ovat suurin menoerä, ja siksi niiden merkitys on suuri. Vuonna 2026 rahoituskulujen ennakoidaan olevan noin 28,3 M€.
Miksi korotukset ovat yleistä kustannuskehitystä korkeammat?
Korotustarpeen taustalla on pidempiaikainen talouskehitys, ei ainoastaan juuri tässä hetkessä vallitseva kustannus- ja korkotaso.
Miten yhtiö on varautunut kustannusten nousuun pitkällä aikavälillä – tuleeko joka vuosi uusia korotuksia?
Talouden ja toiminnan suunnittelussa on huomioitu sekä jo toteutuneet että ennakoidut kustannusnousut. Korkotason maailmanlaajuiset vaihtelut ovat lisänneet Hason rahoituskuluja merkittävästi viime vuosina. Haso on tehnyt korkosuojausta ja muita toimia, jotta rahoituskulujen kehitystä voidaan ennakoida mahdollisimman hyvin.
Näillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että vastikkeiden kehitys olisi jatkossa inflaation eli yleisen kustannuskehityksen mukaista, edellyttäen ettei toimintaympäristössä tapahdu ennakoimattomia muutoksia.
Viime vuosien vastikekorotuksista huolimatta Hason vastiketasot ovat edelleen alempia kuin muilla asumisoikeustoimijoilla sekä selvästi alle vapaan vuokratason. Lain mukaan asumisoikeusvastikkeiden on aina oltava kunkin alueen vuokratasoa edullisemmat.
Mitä tarkoittaa inflaation mukainen vastikekehitys vuodesta 2027 eteenpäin?
Suunnitelluilla vastikekorotuksilla yhtiö pyrkii siihen, että vuodesta 2027 alkaen vastikkeet kehittyisivät yleisen kustannuskehityksen mukaisesti, mikäli toimintaympäristö etenee odotetusti. Tällöin vuonna 2027 ei enää tarvittaisi yhtä suuria korotuksia, vaan vastikkeet kehittyisivät samaan tahtiin kuin muut elämisen kustannukset.
Onko päätöksenteko läpinäkyvää ja onko asukkailla vaikutusmahdollisuuksia?
Asumisoikeusjärjestelmän mukainen asukasdemokratia on olennainen osa Hason toimintaa ja päätöksentekoa. Viimeisen vuoden aikana yhtiö on panostanut erityisesti asukasyhteistyön kehittämiseen, jotta päätöksentekoon ja toiminnan kehittämiseen saadaan mahdollisimman laajasti asukkaiden näkökulmia. Budjetoinnissa ja toiminnan suunnittelussa asukastoimikunnat ja erityisesti yhteistyöelin Haso-yte ovat keskeisessä roolissa. Talousasioiden lisäksi asukastoimikunnissa käsitellään kohdekohtaisia hankintoja, ja Haso-ytessä esimerkiksi kilpailutuksia ja palveluiden kehittämistä.
Osakeyhtiönä Hason strategiset linjaukset tekee hallitus, jolle johto valmistelee asiat ja raportoi toiminnasta. Yhtiö noudattaa Helsingin kaupungin omistajaohjauksen linjauksia sekä toimintaa ohjaavia lakeja ja säädöksiä, kuten asumisoikeuslakia. Valtion korkotukirahoitusta käyttävien yhtiöiden valvojana toimii Varke (ent. ARA), jonka kanssa Haso käy säännöllisesti ohjauskeskusteluja.
Haso laatii vuosittain tilinpäätöksen, joka on julkinen. Tilintarkastuksesta vastaa BDO, joka tarkastaa yhtiön tilinpäätökset.
Miten asukkaita on kuultu ennen korotuspäätöksiä?
Kyseessä ovat vasta suunnitellut vastikekorotukset – päätöksiä ei ole vielä tehty. Jokaisella Hason asukkaalla on mahdollisuus osallistua kotitalonsa asukastoimintaan ja tulla valituksi asukastoimikuntaan. Asukkaiden valitsemat toimikunnat ovat keväällä voineet osallistua toiminnan ja budjetin suunnitteluun yhdessä kohdevastaavien isännöitsijöiden kanssa sekä esittää korjaus- ja hankintatoiveita, joita toteutetaan budjetin sallimissa rajoissa.
Asukastoimikunnat kommentoivat ja Haso-yte-yhteistyöelin antaa lausunnon budjetista ennen päätöksiä.
Onko asukkaille kerrottu vastikekorotusten syitä?
Taloussuunnittelun ja vuoden 2026 budjetoinnin yhteydessä on pyritty viestimään avoimesti suunniteltujen vastiketarkistusten taustoista. Kohdevastaavat isännöitsijät ovat käyneet asukastoimikuntien kanssa läpi budjetit ja niiden perusteet, minkä jälkeen asukastoimikunnilla on ollut mahdollisuus kommentoida ja esittää lisäkysymyksiä.
Budjetti ja sen taustat on käyty yhdessä läpi myös Haso-yte-yhteistyöelimen kanssa, joka antaa budjetista myös lausunnon. Tämä tullaan huomioimaan budjetin jatkokäsittelyssä ja päätöksenteossa.
Lisäksi budjetoinnista on viestitty asukassivuilla ja Hason verkkosivulla. Asukkaille on tehty taloutta ja budjetointia laajasti taustoittava video.
Uutena lisätoimenpiteenä Haso järjestää neljä alueellista, suoraan asukkaille suunnattua asukastilaisuutta. Niiden keskiössä ovat asukkaiden taloudesta esittämät kysymykset ja vastikekehitys. Päivämäärät ovat keskiviikko 22.10. torstai 23.10. maanantai 27.10. ja tiistai 28.10. Ilmoittautumisesta on tulossa lisätietoa syyskuun aikana.
Miksi talous- ja budjetointitietoja käsitellään asukastoimikuntien kanssa, mutta ei suoraan asukkaiden kanssa?
Hasolla on yli 7 000 kotia ja noin 12 000 asukasta – enemmän kuin monessa suomalaisessa kunnassa. Kuten kunnan budjetista ei voida keskustella jokaisen asukkaan kanssa erikseen, myös asumisoikeusjärjestelmässä ratkaisu on edustuksellinen asukasdemokratia. Asukkaat valitsevat asukastoimikunnat, ja näiden puheenjohtajista valitaan edustajat Haso-yte-yhteistyöelimeen.
Tietoa jaetaan kaikille asukkaille useiden kanavien kautta – asukassivujen, Hason verkkosivujen ja tilattavien uutiskirjeiden välityksellä. Uutena toimenpiteenä lokakuussa järjestetään neljä talouteen keskittyvää asukasiltaa. Lisäksi asukkaille on tuotettu erillinen video, joka taustoittaa taloutta ja budjetointiprosessia. (ks. linkki jo edeltävässä vastauksessa) .
Onko Hason hallituksen asukasjäsenillä todellista valtaa?
Helsingin Asumisoikeus Oy (Haso) on osakeyhtiö, jonka hallituksen jäsenillä on tasavertainen valta, velvollisuudet ja vastuu. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön toiminta on lainmukaista, kannattavaa ja yhtiön edun mukaista sekä ohjaa yhtiön strategiaa.
Osakeyhtiön hallitus toimii aina yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien eduksi, ei yksittäisen osakkaan tai ryhmän hyväksi. Haso on kokonaan Helsingin kaupungin omistama, joten yhtiöllä on yksi osakkeenomistaja.
Mihin kuluihin asukkaat voivat itse vaikuttaa, ja mikä merkitys niillä on kohteen vastikkeeseen?
Jokainen asukas voi asumisessaan vaikuttaa esim. lämmityskuluihin, veden kulutukseen, jätekuluihin tai vaikkapa asunnon huolto- ja korjauskuluihin. Asukastoimikunta puheenjohtajansa johdolla puolestaan voi vaikuttaa siihen, mitä hankintaesityksiä se tekee ja mihin asukastoiminnan määräraha käytetään. Tämän kaltaiset kulut ovat pääosin kohteen omia kustannuksia, eli ne voivat vaikuttaa käyttövastikkeeseen.
Miksi osassa kohteista vastikkeita korotetaan selvästi enemmän kuin toisissa?
Perusperiaate on, että kokonaisvastikkeen muodostumiseen vaikuttaa Hason koko asuntokanta, eli yhtiön tasattavat kustannukset jaetaan tasausjärjestelmään perustuen kaikkien asumisoikeusasuntojen kesken. Tasausjärjestelmä ohjaa kustannusten tasapuolista ja kohtuullista jakautumista kaikkien Hason kohteiden välillä.
Asuntojen sijainnit ja erilaiset ominaisuudet vaikuttavat alueellisiin vastiketasoihin. Lisäksi huomioidaan alueen asumisen hintataso, eli vuokrahinnat ja muiden aso-toimijoiden vastiketasot. Vastikemäärittelyssä on hyödynnetty aikaisempaa enemmän ns. harkintakerrointa, jolla vastikkeita on suhteutettu toisiinsa ja alueen hintatasoon. Esimerkiksi keskustan läheisyydessä ja uusilla alueilla kuten Jätkäsaaressa tai Kalasatamassa asumisen yleinen hintataso on korkeammalla kuin muilla alueilla. Näin siis myös Hason kohteissa.
Haso tarjoaa kohtuuhintaista asumista, jossa vastiketasot perustuvat yhtiön strategiseen linjaukseen kilpailukykyisistä hinnoista. Lisäksi lain mukaan Hason vastikkeiden on oltava alueen vuokratasoa edullisemmat.
Ymmärrämme korotusten taustat, mutta voiko jonkin yksittäisen kohteen vastikekorotusta pienentää?
Suunniteltu keskimääräinen 8 %:n korotus mahdollistaa yhtiölle omakustannusperusteisen tilanteen vuonna 2027. Jos jonkin yksittäisen kohteen vastikekorotusta nyt pienennetään, täytyy vastaavasti jonkin toisen kohteen vastiketta nostaa, jotta omakustannusperiaate toteutuu yhtiötasolla.
Hyödyntääkö Haso asiantuntijoita arvioidessaan harkinnanvaraista pisteytystä ja onko tasausjärjestelmää nyt muutettu?
Harkinnanvarainen pisteytys on osa tasausjärjestelmää, joka on keskeinen tekijä vastikkeiden määräytymisessä. Hason tasausjärjestelmä perustuu Varken (ent. ARA) suosittelemaan malliin, eikä sitä ole nyt muutettu. Harkinnanvaraisen pisteytyksen osuus kokonaispisteytyksestä on 10 %, ja muut osa-alueet liittyvät esimerkiksi kohteen ikään, kuntoon ja sijaintiin.
Vuoden 2026 budjetoinnissa harkinnanvaraista osuutta on käytetty erityisesti alueellisten hintaerojen huomioimiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että jokaisen kohteen vastiketasot ovat alueelliseen hintatasoon nähden kohtuullisia ja kilpailukykyisiä. Tätä varten on hyödynnetty KTI Kiinteistötieto Oy:n markkinavuokratietoja sekä Varken tietopalveluja asumisoikeustoimijoiden vastiketasojen osalta. Varken kanssa on myös käyty keskusteluja harkinnanvaraisen kertoimen käytöstä alueellisten hintatasojen huomioimiseksi.
Onko Hasolla muita toiminnan rahoitustapoja kuin asumisoikeusmaksut ja käyttövastikkeet?
Haso on osakeyhtiö, jonka tulot muodostuvat pääasiassa asumisoikeusmaksuista ja käyttövastikkeista sekä pienemmässä määrin erilaisista käyttömaksuista. Lisäksi yhtiö saa tuloja kiinteistöissä sijaitsevien liiketilojen vuokrauksesta, joilla katetaan kyseisten tilojen rakentamis- ja käyttökustannukset.
Omistaja, Helsingin kaupunki, on pääomittanut yhtiötä 3,2 miljoonalla eurolla haastavassa taloudellisessa tilanteessa sekä taannut 45 miljoonan euron ns. maksukykylainan, jolla turvataan kassavarojen riittävyys. Nämä eivät kuitenkaan ole yhtiön varsinaisia tuloja, eikä niitä voida käyttää pidemmän aikavälin omakustannustason saavuttamiseen. Tällaiset toimenpiteet ovat aina omistajan päätöksiä ja toteuttamia ratkaisuja.
Onko yhtiön hankinnoissa ja palvelusopimuksissa kilpailutettu hinnat riittävän tehokkaasti?
Haso kuuluu hankintalain piiriin, eli kaikki hankinnat, kuten esimerkiksi huollon, ylläpidon ja muiden palveluiden kumppanuudet, on kilpailutettu asianmukaisesti. Kilpailutuksissa kiinnitetään aina huomiota hintaan ja laatuun, ja teemme tiivistä yhteistyötä kumppaniemme kanssa toiminnan kehittämisessä.
Onko yhtiön toimintaa mahdollista tehostaa jollain tavalla, jotta vastikkeita ei tarvitsisi korottaa?
Hason operatiivinen toiminta on kustannustehokasta ja kannattavaa. Suuri osa toiminnoista on ulkoistettu, joten kilpailutukset ja palvelukumppaneiden ohjaus ovat keskeisiä keinoja kustannusten hallinnassa.
Kehitämme jatkuvasti toimintatapojamme ja kustannustehokkuutta strategiamme mukaisesti. Käyttöaste on ollut erinomainen – Hason asunnot ovat haluttuja ja arvostettuja. Sen jatkuvuuden turvaaminen on tärkein keino vastiketason hallinnassa.
Taloussuunnittelussa on varauduttu sekä toteutuviin että ennakoituihin kustannusnousuihin. Lisäksi yhtiölle on laadittu tervehdyttämissuunnitelma, jonka mukaisesti etenemme.
Kuinka korkosuojaukset toimivat ja onko niitä tehty?
Hason lainoista suurin osa on valtion takaamia korkotukilainoja, joissa on ns. korkokatto: sen ylittävältä osalta Haso ei maksa korkoa, eli korkotaso on rajattu tähän kattoon. Korkokaton taso ja sen piirissä olevien lainojen määrä kuitenkin muuttuvat laina-ajan kuluessa, ja lopulta korkosuojaa ei enää ole. Pitkään jatkuneen nollakorkokauden jälkeen Hason korkokustannukset ovatkin nousseet merkittävästi, vaikka korkotukilainojen korkokatto hillitsee nousua.
Korkotukilainojen korkokaton lisäksi Haso on tehnyt myös korkosuojauksia. Ne ovat pankkien maksullisia tuotteita, joissa lainan korko sidotaan ennalta sovittuun tasoon. Korkosuojauksen avulla parannetaan korkokulujen ennakoitavuutta ja pienennetään riskiä: jos markkinakorot nousevat, suojaus hillitsee kulujen kasvua, mutta jos korot laskevat, sen hyöty jää saamatta.
Vuoden 2024/25 vaihteessa Haso suojasi 250 miljoonan euron osuuden lainakannastaan 3–5 vuoden koronvaihtosopimuksilla. Yhtiön toimintaa ohjaa rahoituspolitiikka, joka määrittää, kuinka suuri osa lainakannasta tulee pitää suojattuna.
Onko Haso enää jatkossa kohtuuhintainen?
Hason perustehtävä on tarjota kohtuuhintaista asumista Helsingissä. Strategiansa mukaisesti yhtiö ylläpitää kilpailukykyiset hinnat jatkossakin, ja lain mukaan vastikkeiden on oltava alueen vapaan vuokramarkkinan tasoa edullisemmat.
Hason vastikkeet ovat pitkään olleet selvästi muita asumisoikeustoimijoita ja vuokramarkkinoita edullisemmat. Myös suunniteltujen korotusten jälkeen hinnat säilyvät kilpailukykyisinä.
Vuosien varrella Helsingin eri alueiden hintatasot ovat eriytyneet, ja tämä on otettava huomioon myös Hason vastikkeiden kehityksessä, jotta kohtuuhintaisuus toteutuu tasapuolisesti eri puolilla kaupunkia.
Maksammeko myös niistä asunnoista, jotka ovat tyhjillään ja mitä kuluja asukkaille tulee vuokratuista asunnoista?
Hason tuotot muodostuvat pääosin käyttövastikkeista ja asumisoikeusmaksuista. Korkea käyttöaste on osaltaan mahdollistanut sen, että Hason vastikkeet ovat olleet selvästi muita toimijoita edullisemmat. Jos asuntoja olisi merkittävästi nykyistä enemmän tyhjillään, omakustannusperiaate edellyttäisi, että tyhjien asuntojen kulut katetaan muiden asuntojen vastikkeilla.
Yhtiön talouden suunnittelussa on huomioitu käyttöasteen hienoinen lasku. Haso tarjoaa asunnot ensisijaisesti asumisoikeuskäyttöön, mutta jos asunto jää erityistoimenpiteistä huolimatta vapaaksi, se voidaan vuokrata. Näin asunto tuottaa tuloja, mikä on aina parempi vaihtoehto kuin tyhjillään olo. Tällä hetkellä vain hyvin pieni osa Hason asunnoista on vuokralla.
Onko vaara, että emme saakaan takaisin maksamiamme aso-maksuja muuttaessamme pois?
Lain mukaan yhtiön on palautettava asumisoikeusmaksut asukkaille indeksikorjattuina asumisoikeussopimuksen päättyessä. Tämä on koko asumisoikeusjärjestelmän perusominaisuus, ja näin toimii myös Haso.
Ollaanko asuntoja muuttamassa vuokra-asunnoiksi?
Hason tehtävänä on tarjota kohtuuhintaisia asumisoikeusasuntoja, ja yhtiö jatkaa tätä tehtävää normaalisti. Pieni osa asunnoista on vuokrakäytössä, mutta ensisijaisesti ne on aina tarkoitettu asumisoikeusasumiseen.
Onko Haso luotettava, turvallinen, haluttu ja ammattitaitoinen toimija asuntomarkkinoilla?
Kyllä. Hasosta on vuosien varrella kasvanut Helsingin asuntomarkkinoilla merkittävä kohtuuhintaisen asumisen tarjoaja. Yhtiö kehittää toimintamallejaan jatkuvasti ja etenee selkeän pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti, asukkaita kuunnellen.
Asukaspalautteiden mukaan Hason koteja arvostetaan erityisesti sijainnin, kunnon, rauhallisuuden ja turvallisuuden vuoksi. Palveluista on saatu sekä positiivista että kehittävää palautetta. Käyttöaste on ollut poikkeuksellisen korkea, noin 98–99 %, asukkaat ovat pitkäaikaisia ja vaikka vaihtuvuus on lisääntynyt – usein asukkaat muuttavat Hason sisällä.
Uusille Haso-asunnoille on vahvaa kysyntää, ja sen turvaamiseksi myös yhtiö on lisännyt merkittävästi viestintää, markkinointia ja myyntiä. Haso on turvallinen ja ammattitaitoinen toimija, osa Helsingin kaupunkikonsernia, ja kehittyy jatkuvasti eteenpäin.
Onko Hasolla tulevaisuudessa roolia kaupungin tasapuolisessa kehityksessä ja segregaation ehkäisyssä?
Hason asunnot sijaitsevat eri puolilla kaupunkia ja monenlaisilla alueilla. Yhtiön tehtävä on jatkossakin tarjota ns. välimallin asumismuotoa omistamisen ja vuokrauksen väliltä, mikä osaltaan mahdollistaa kohtuuhintaisen asumisen Helsingissä. Hason kodeilla on jatkossakin tärkeä rooli kaupungin tasapainoisen kehityksen tukemisessa.
Kuinka yhtiön riskienhallinta hoidetaan ja onko yhtiöllä omistajanohjausta?
Yhtiöllä on riskienhallintasuunnitelma, jonka toteutuksesta ja seurannasta vastaavat johto ja hallitus. Osana johtamisprosessia seurataan ja ohjataan taloudellisia ja operatiivisia tavoitteita, mikä osaltaan vähentää toimintaan liittyviä riskejä.
Yhtiö noudattaa sovittua rahoituspolitiikkaa sekä Helsingin kaupungin konserniohjeistusta ja raportoi toiminnastaan säännöllisesti konserniohjaukselle.
Ymmärtääkö yhtiön johto ja hallitus suunniteltujen vastikekorotusten olevan osalle asukkaista elämäntilanteesta tai muusta syystä johtuen kohtuuttomia?
Ymmärrämme hyvin huolen. Johto ja hallitus tiedostavat, että suunnitellut vastikekorotukset voivat tuntua raskailta ja osalle asukkaista elämäntilanteesta riippuen jopa kohtuuttomilta. Pyrimme kaikin keinoin minimoimaan korotusten vaikutuksia, mutta samalla meidän on huolehdittava yhtiön talouden ja toiminnan turvaamisesta – mikä on sekä asukkaiden että yhtiön yhteinen etu, jotta voimme jatkossakin tarjota kohtuuhintaista asumista.
Haluamme myös muistuttaa, että Helsingin kaupunki tarjoaa asukkaille asuntoneuvontaa, joka tukee erilaisissa elämäntilanteissa.