Väestönsuojat ja turvallisuustyö

Hason turvallisuustyöryhmä linjaa turvallisuuteen liittyviä teemoja koko yhtiön tasolla ja huolehtii, että Haso on riittävällä tavalla varautunut erilaisiin uhka- ja häiriötilanteisiin. Olli-Veikko Kurvinen näkee yhtiön turvallisuustyön ja vastuun tärkeänä.
– Turvallisuus on tärkeä osa yhtiön strategiaa ja turvallisuuden eri osa-alueet otetaan huomioon yhtiön päivittäisessä työssä. Tämän lisäksi asukkaiden oma turvallisuustoiminta ja -osaaminen ovat tärkeä lenkki suomalaisessa kokonaisturvallisuuden ketjussa.

Laki määrää suojatyön raamit

Pelastuslaki, valtioneuvoston asetus väestönsuojista ja sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista määrittävät, milloin ja miten väestönsuoja rakennetaan, millaiset varusteet siellä pitää olla ja miten suojaa huolletaan.

–  Esimerkiksi rakentamisvelvoite määrittelee, minkä kokoisiin uusiin rakennuksiin suoja on rakennettava. Yleensä suoja pitää rakentaa vähintään 1 200 neliömetrin kerrosalan omaaviin rakennuksiin, joissa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Suojatilan koko määräytyy sitten rakennuksen koon mukaan. Sijaintikin on tarkkaan säädelty: Väestönsuoja saa sijaita enintään 500 metrin päässä rakennuksesta, jota varten se rakennetaan, kertoo Olli-Veikko.

Lisäksi väestönsuojan rakenteille ja suojauksen tasolle on asetettu tarkkoja teknisiä vaatimuksia räjähdyksiä, painetta, säteilyä ja myrkyllisiä aineita silmällä pitäen.

Myös suojan kunnossapito on olennainen osa velvoitetta ja sen käyttövalmius pitää varmistaa säännöllisesti. Suoja on voitava ottaa käyttöön 72 tunnin eli kolmen vuorokauden sisällä viranomaisen käskystä. Laitteet ja varusteet on tarkastettava säännöllisesti, ja tiiveyskoe voidaan tehdä samassa yhteydessä. Pelastusviranomaiset valvovat väestönsuojia osana palotarkastuksiaan.
–  Rakennuksen omistaja on aina vastuussa väestönsuojan ja sen suojeluvälineistön kunnossapidosta, muistuttaa Olli-Veikko.

Olli-Veikon mukaan väestönsuojien varustelussa tai kunnossapidossa on kuitenkin hyvin usein puutteita.
–  On valitettavan tavallista, että suojissa on riittämätöntä tai vanhentunutta kalustoa, tai sen varustelu kuten ensiapu- ja pelastustarvikkeet ovat puutteellisia. Suojan kunnossapidon tyypillisiä puutteita ilmenee myös ilmanvaihdossa, valaistuksessa, tai vaikka hätäuloskäynnin lukituksessa. Siksi huolellinen ylläpito ja säännölliset tarkastukset ovat erittäin tärkeitä.

Asukkaiden oma rooli

Turvallisuudesta huolehtiminen ei ole vain yksin Hason vastuulla. Jokaisen asukkaan on tärkeää ainakin tietää, missä kotitalon väestönsuoja on ja miksi sillä on merkitystä. Väestönsuojaa saa käyttää normaaliolissa muuhun tarkoitukseen, kunhan se on saatavissa käyttöön edellä mainitussa 72 tunnin ajassa. Käytännössä suojat toimivat asukkaiden varastotiloina. On hyvä muistaa, että varastossa ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia, palavia nesteitä tai räjähdysaineita, jotka vaarantavat paloturvallisuuden.

Kuinka hyvin asukkaat yleensä tietävät, missä väestönsuoja sijaitsee ja miten sinne kuljetaan?
–  Kokemukseni mukaan asukkaat tunnistavat väestönsuojan sini-oranssin merkin melko hyvin ja tietävät oman asuintalonsa suojan sijainnin. Sen sijaan asukkaat, joilla ei ole suojaa omassa asuintalossaan, harvoin tietävät lähimmän yleisen suojan sijainnin, sanoo Olli-Veikko.

–  Väestönsuojien käyttöönottoa ja yleisiä periaatteita olisi hyvä kerrata taloissa säännöllisesti. Väestönsuojan käyttöönoton harjoittelu on aina iso ponnistus, mutta sitäkin olisi hyvä harjoitella 5–10 vuoden välein.

Kaikki asukkaat voivat osallistua turvallisuustyöhön ja vaikuttaa siihen omassa asumisessaan.

Jokainen voi seurata talon turvallisuutta ja ilmoittaa havainnot isännöitsijälle ja huollolle. Havainnot voivat koskea esimerkiksi valaistuksen puutteita, pihan liukkautta, tai lukitushäiriöitä. On tärkeää, että havaituista puutteista ja riskeistä on matala kynnys ilmoittaa. Asukas voi tehdä turvallisuushavainnon ja ilmoittaa siitä esimerkiksi asiakaspalvelun kautta isännöintiin, tai tehdä turvallisuushuomion kohteen Pelastussuunnitelman sivuilla tarvittaessa myös anonyymisti.

Vapaaehtoiset tekevät arvokasta työtä

Hason taloissa toimii myös vapaaehtoisia asukastoimikunnan valitsemia turvallisuushenkilöitä ja väestönsuojan hoitajia. Miten Olli-Veikko näkee väestönsuojan hoitajan tehtävät?
– Suojan hoitajan nimeäminen ei ole pakollista, mutta erittäin suositeltavaa – jonkun on kuitenkin varmistettava, että kaikki suojaan liittyvät velvollisuudet on hoidettu ja koulutettu henkilö on siihen luonnollinen valinta. Väestönsuojan hoitajan olisi hyvä tuntea väestönsuojan laitteet ja varusteet sekä niiden käyttöperiaatteet – suojan hoitajan rooli ja osaaminen korostuvat suojautumistilanteessa, listaa Olli-Veikko.  

Suoja pitää tarkastaa vuosittain ja tehdä lisäksi toimintakunnon tarkastus ja tiiveyskoe, mielellään viiden vuoden, mutta viimeistään 10 vuoden välein. Haso huolehtii kaikista väestönsuojelutiloihin liittyvien määräaikaistarkastusten ja paine- ja tiiveyskokeiden teettämisestä ja kustannuksista. Haso myös kustantaa asukaskokouksen valitseman tai asukastoimikunnan nimeämän suojelujohtajan tai väestönsuojavastaavan koulutuksen.

Millaista koulutusta suosittelisit väestönsuojelusta ja varautumisesta kiinnostuneille?
– Kannattaa tutustua Helpen kurssitarjontaan. Väestönsuojanhoitajan kurssi on nimensä mukaisesti tarkoitettu väestönsuojista vastaaville. Asuinkiinteistön turvallisuuskurssi taas yleisesti asuintalon turvallisuusasioista kiinnostuneille. Suosittuja koulutuksia ovat myös turvallisuuskävely ja hätäensiapu. Helpe räätälöi koulutuksia aina asiakkaan tarpeiden ja tilanteen mukaan, vinkkaa Olli-Veikko.

Lisätietoa on tarjolla verkossa, esimerkiksi Helpen verkkosivuilta ja YouTube-kanavilta löytyy runsaasti materiaalia.
–  Helpen ja sen yhteistyökumppanien julkaisemaan väestönsuojelun VARA-mobiilipalveluun on tiivistetty tärkeimmät tiedot väestönsuojien vastuuhenkilöiden tarpeisiin sekä normaali- että poikkeusoloissa. Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi AppStoresta sekä Google Play -kaupasta, suosittelee Olli-Veikko.

Väestönsuojat Helsingissä
– Helsingissä on noin 5 500 väestönsuojaa, yhteensä suojapaikkoja on noin 900 000 henkilölle. Määrä kattaa kaupungin asukkaiden ja siellä vierailevien suojautumistarpeen.
– Suurimmat julkiset ja yhteiskalliosuojat sijaitsevat Itä-Pasilassa, Kampissa, Kalliossa ja Pohjois-Kontulassa, kussakin noin 10 000 paikkaa.
– Yleisten väestönsuojien sijainnit on merkitty Helsingin kaupungin palvelukarttaan.

Lue lisää turvallisuudesta

• Turvallisuuteen liittyviä tietoja on koottu haso.fi-sivulle Kodin opas-osioon.
• Hason talojen pelastussuunnitelmat löytyvät osoitteesta haso.pelsu.fi/dokumentti/etsi  ja linkki talon Pelsuun on myös asukassivuilla kohdassa Talon tiedot.