Mitä asumisoikeusasuminen maksaa?

Asumisoikeusasunto tarjoaa asukkaille elinikäisen ja turvallisen asumismuodon, joka yhdistää vuokra- ja omistusasumisen parhaat puolet.

Ilmakuva asuinalueesta Myllypurossa.
Haso Valssimyllynkatu 1 on monimuotoinen kohde, joka tarjoaa niin paritalo-, rivitalo- kuin pienkerrostalohuoneistoja Puu-Myllypurossa.

Turvallinen ja huoleton koti on monen ulottuvilla

Koti ja asuminen vaikuttavat merkittävästi arjen sujuvuuteen. Vastaako koti tarpeita – onko se sopivan kokoinen omaan elämäntilanteeseen nähden, onko koti toimiva, ja ennen kaikkea jääkö euroja myös muuhun elämiseen asumiskulujen jälkeen.

Asumisoikeusasuntoon voi päästä käsiksi säästämällä ja sijoittamalla siihen varsin kohtuullisen summan verrattuna omistusasuntoon. Vaihtoehtoisesti asumisoikeusmaksun voi kattaa myös lainarahalla, ja asumisoikeussopimusta voidaan käyttää lainan vakuutena. Asumisoikeusasunnot tarjoavatkin vaihtoehdon, jos ei ole varaa tai halukkuutta ostaa omistusasuntoa, mutta ei halukkuutta asua vuokra-asunnoissa.

Mikä Hason hintataso on muihin verrattuna?

Vastikkeet voivat vaihdella huomattavasti eri asumisoikeusyhtiöiden ja -asuntojen välillä. Asumisen hintaa voi vertailla kätevästi Ympäristöministeriön ylläpitämässä hintaseurantapalvelussa. Hakua voi muokata asumismuodon, postinumeroalueen, asumisoikeusyhtiön tai huoneluvun mukaan.

Siirry hintatietojen sivulle

Esimerkki perheen asumiskuluista

Esimerkkilaskelmissa on käytetty tilannetta, jossa Anni ja Onni etsivät kaksiota urbaanista Jätkäsaaresta.

Asumisoikeusasumisen parhaat puolet

+ Alussa suoritettava asumisoikeusmaksu perustuu summaan, joka on vain 15 prosenttia asunnon hankinta-arvosta.
+ Asumisoikeus on elinikäinen ja sen voi tarvittaessa siirtää toiselle henkilölle perheen sisällä tietyin ehdoin.
+ Jos asunnosta haluaa joskus luopua, palautetaan asumisoikeusmaksu rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna poismuuton yhteydessä.
+ Asunnon irtisanomisaika on kolme kuukautta.
+ Asukkaan ei tarvitse huolehtia uuden asukkaan löytämisestä, vaan se jää yhtiön vastuulle.
+ Asuminen on siis vakaampaa verrattuna perinteiseen vuokra-asumiseen, jossa vuokrasopimuksen mahdollinen päättyminen voi tuoda mukanaan epävarmuutta.

Mikä sitten on kohtuuhintaista asumista?

Suomessa kohtuullinen asumisen hinta on tärkeä asuntopoliittinen tavoite. Asumisoikeusasumisen kohtuuhintaisuutta arvioitaessa käyttövastiketta verrataan vastaavan asunnon markkinaehtoiseen vuokraan. Käyttövastike ei saa olla suurempi kuin vastaavan asunnon vuokra samalla alueella.

Asumiskustannuksien katsotaan ovat suuria, kun ne ylittävät 40 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista tuloista. Asumisen kohtuuhintaisuus määrittyy siis jokaiselle kotitaloudelle eri tavoin riippuen kotitalouden käytettävissä olevista tuloista. Tilastokeskus kokoaa tietoja tulojen ja asumiskustannusten suhteen kehityksestä. Myös Helsingin kaupunki on tehnyt aiheesta omaa tutkimusta ja raportointia.

Varke (Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus) julkaisee vuosittain asuntomarkkinavertailun. Markkinakatsaus käsittelee asumisoikeusasuntojen markkinatilannetta ja käyttövastikkeita aso-indeksin avulla. Vuoden 2024 katsauksen mukaan käyttövastikkeet kohosivat koko maassa 5,7 % verrattuna vuoteen 2023.  Nostopainetta aiheuttivat korkeat korot ja inflaatio.

Pääkaupunkiseudulla vastike nousi keskimäärin 14,5 euroon neliöltä vuonna 2024, tässä luvussa on mukana myös Hason käyttövastike. Hason keskimääräinen käyttövastike on 13,97 €/jm²/kk* eli Hason käyttövastikkeet ovat keskiarvoa edullisempia. (* 1.1.2025 alkaen)

Asumisoikeusasuminen on säänneltyä

Kaikkien asumisoikeusasuntojen hintaa määrittävät Varken ohjeet, joiden mukaan asuntojen rakentamisen täytyy toteutua rakennuskustannuksille määritellyn hintakaton rajoissa. Kodit rakennetaan korkotukilainalla, johon Varke myöntää tarvittaessa korkotukea.

Vuokran sijaan asunnosta maksetaan kuukausittain käyttövastiketta. Vastikemaksuja peritään asumisoikeusasumisessa omakustannusperiaatteen mukaisesti, eli kerätyt varat käytetään talojen kuluihin. Käyttövastikkeen suuruus perustuu vastikkeentasausjärjestelmään, joka ottaa huomion esim. asuntojen koon, laadun ja varustelutason sekä rakennusvuoden. Tasausjärjestelmällä tasataan esimerkiksi pääomakustannuksia kaikkien Haso-kohteiden kesken. Jokainen kohde vastaa muun muassa omista hoitomenoistaan.

Myös asunnon sijainti vaikuttaa vastikkeeseen. Helsinki on jaettu neljään niin sanottuun kalleusalueeseen, joiden mukaan Hason kaikkien kohteiden hinnoittelua tarkastellaan. Muutaman vuoden välein voi tapahtua muutoksia siinä, mihin kalleusalueeseen mikin postinumeroalue kuuluu.

Sivu päivitetty 13:33 19.5.2025