Asumisoikeus­asumisen perusteet

Asumisoikeusasuminen on vaihtoehto asunnon vuokraamiselle tai sen omistamiselle. Asumisoikeusasuminen on huoletonta, sillä asunnossa voi asua niin pitkään kuin haluaa.

Avain kiinni ovessa, joka on hieman raollaan. Avaimenperä on talon muotoinen.

Asumisoikeusasuminen Suomessa

Suomen ensimmäiset asumisoikeusasumiskohteet on rakennettu 1990-luvulla.  Mallia järjestelmään otettiin aluksi Ruotsista, jossa asukkaat omistivat talot yhdistyksien kautta. Järjestelystä käytettiin nimeä ”bostadsrätt” eli asumisoikeus.

Suomessa asumisoikeusasuntojen omistajina on yleishyödyllisiä asuntoyhteisöjä, jotka rakennuttavat asunnot lainarahalla ja asukkaiden maksamilla asumisoikeusmaksuilla. Alkuaikoina rakentamiseen on käytetty valtion tukemaa rahoitusta, eli talojen rakentaminen on ollut mahdollista arava- tai korkotukilainalla. Vuodesta 2003 lähtien asumisoikeusasuntoja on voitu toteuttaa myös vapaarahoitteisina.

Asumisoikeusasuntoja on tarjolla lähes 50 kunnassa. Yhteensä asumisoikeusasuntoa on yli 50 000, ja niissä asuu yli 100 000 suomalaista. Eniten asuntoja on pääkaupunkiseudulla. Helsingin Asumisoikeus Oy on Suomen neljänneksi suurin asumisoikeusasuntoja tarjoava yhtiö.

Lisätietoja asumisoikeusasumisesta Ympäristöministeriön sivulla.


Mitä asumisoikeusasuminen tarkoittaa

Asumisoikeusasuminen perustuu asumisoikeussopimukseen. Sopimuksen myötä asumisoikeustalon omistaja luovuttaa rakennuksen tai sen osan, yleensä huoneiston, hallintaoikeuden asumisoikeuden haltijalle. Asumisoikeuden haltija saa näin nimen omaan asumisoikeuden rakennuttajayhtiön omistamaan asuntoon. Vain yksityishenkilö voi olla asumisoikeuden haltija.

Asumisoikeusmaksun hinta on 10–15 % asunnon hankintahinnasta. Asumisoikeuden haltija ei omista osaa asunnosta, vaan asunnon koko omistusoikeus kuuluu yhtiölle. Asuntoa ei myöskään voi lunastaa itselleen, kuten osaomistusasunnoissa.

Asumisoikeusmaksuun sijoittaminen on turvallista – jos asumisoikeudesta haluaa jostain syystä luopua, saa asumisoikeusmaksuun sijoitetun summan aina itselleen takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkastettuna.

Rakennuskustannusindeksiin voi tutustua Tilastokeskuksen sivulla.

Asumisoikeusmaksun lisäksi asumisen aikana maksetaan kuukausittain käyttövastiketta ja muita käyttökorvauksia, kuten vesimaksua. Asuntojen käyttövastikkeet muodostuvat omakustannusperiaatteella. Asumisoikeusyhtiö ei tavoittele toiminnallaan voittoa, vaan vastikemaksuilla katetaan kustannuksia. Ne koostuvat esimerkiksi kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskuluista, lainanhoitokuluista ja lämmityskuluista.

Tarvittaessa asumisoikeusasuntoa voi vaihtaa saman talon sisällä tai muuttaa yhtiön muihin kohteisiin.

Asumisoikeuden haltijaa koskevat asumisoikeuslain määrittämät oikeudet ja vastuut.


Järjestysnumero on avain asuntoon

Jotta asumisoikeusasunnon voi saada, täytyy hakijalla olla järjestysnumero. Asukkaat asumisoikeusasuntoihin valitaan järjestysnumeroiden ja hakijan itsensä asettamien hakukriteerien, kuten asunnon koon ja sijainnin perusteella. Asunnon tarjouskierroksella etusijalla on ensin kohteen sisäiset hakijat ja tämän jälkeen pienimmän järjestysnumeron omaava hakija.

Lakiuudistuksen myötä 1.9.2023 alkaen järjestysnumeroa on voinut hakea vain ARAn järjestysnumeropalvelusta. Aiemmin kunnalta haettu pysyvä järjestysnumero oli voimassa 31.12.2023 saakka. 1.1.2024 alkaen asumisoikeusasuntoa on voinut hakea vain ARAn numerolla.

Jo järjestysnumeroa hakiessa pitää huomioida tietyt rajat varallisuudessa ja omaisuuden rajaukset. Ne on kerrottu tarkemmin kohdassa Asunnon hakijalle > Varallisuusraja.

Lue lisää asunnon järjestysnumerosta ja hakemisesta kohdassa Asunnon hakijalle > Tee asuntohakemus.


Asumisoikeusasumiseen liittyviä termejä

Sivu päivitetty 13:48 2.7.2024