Kodin turvallisuusriskit – tunnista vaarat ja vältä onnettomuudet

Kiinnittämällä kotona huomiota yleisimpiin vaaran paikkoihin voi monet turvallisuusriskeistä kuitenkin välttää. Riskien tiedostaminen, niihin varautuminen ja tavallinen arkijärjen käyttö auttavat jo pitkälle.

Yleisimmät vaaran paikat

Kotona syttyvät tulipalot ovat useimmiten seurausta ihmisen toiminnasta, eivät niinkään sattumasta. Siksi yleinen huolellisuus ja varovaisuus ovat keskeisessä roolissa palojen ehkäisyssä. Erityisesti keittiö on riskialtis paikka, sillä liesi tai uuni voi aiheuttaa ruokaa laitettaessa nopeasti vaaratilanteen, jos ruoka jätetään vahtimatta tai jos liedellä on helposti syttyvää materiaalia. Sama pätee tietysti kynttilöihin ja tuikkuihin. Kynttilänvalo luo viihtyisän tunnelman, mutta elävää tulta ei saa jättää ilman valvontaa.

Myös sähkölaitteiden kunto ja oikea käyttö ovat ratkaisevan tärkeitä kodin turvallisuuden kannalta. Esimerkiksi vanhat tai vaurioituneet johdot voivat aiheuttaa oikosulun ja johtaa sähköpaloon. Sähkölaitteita tulee käyttää ohjeiden mukaisesti, ja niiden kunto on syytä tarkastaa säännöllisesti. Kodinkoneita, kuten pyykinpesukoneita ja astianpesukoneita ei tulisi koskaan jättää päälle, kun poistuu kotoa. Vuotava vesi löytää tiensä talon rakenteisiin yllättävän nopeasti.

Muita kotiympäristön tavallisia onnettomuuksien syitä ovat kompastumiset, kaatumiset ja putoamiset. Esimerkiksi lattioilla lojuvat esineet, liukuvat matot tai kiikkerät jakkarat voivat aiheuttaa loukkaantumisia. Kuka tahansa voi helposti kompastua tai liukastua, mutta kaatuminen ja siitä aiheutuvat vammat ovat riski erityisesti ikääntyneille. Myös märät pinnat, kuten kylpyhuoneen lattiat, voivat lisätä liukastumisriskiä. Riittävän hyvä järjestys, kulkuväylien esteettömyys ja hyvä valaistus ovat helppoja keinoja ehkäistä kodin tapaturmia. Ikääntymisen myötä kotia voi varustaa lisäämällä kaiteita tai muita apuvälineitä, jotta kotona olisi edelleen turvallista ja helppoa olla.

Käytännön taitoja ja tietoja turvallisuuden parantamiseen

Turvallisuuden parantamisen lähtökohta on siis riskien tunnistaminen. Tämä ei vaadi erikoisosaamista, vaan lähinnä viitseliäisyyttä kiinnittää asiaan huomiota. On myös hyvä tietää, kenelle voi kertoa havaitsemistaan puutteista, ja tarvittaessa pitää osata hälyttää apua. Kannattaa muistaa, että Pelastuslaki velvoittaa noudattamaan huolellisuusvelvoitetta sekä yleistä velvoitetta toimia onnettomuustilanteessa. Tämä koskee jokaista kansalaista. Usein kuitenkin ajatellaan, että erilaiset uhkakuvat eivät kosketa itseä ja siksi onnettomuuksien ennaltaehkäisyä laiminlyödään. Moni myös yliarvioi oma toimintakykynsä vaikuttaa vaaratilanteisiin ja näin ollen pienet huolimattomuudet voivat johtaa isompiin onnettomuuksiin.

Käytännön tietoja ja taitoja joita jokainen voi hankkia, ovat esimerkiksi ensiaputaidot, yleisimpien sairauskohtausten kuten sydänkohtauksen, aivoinfarktin tai epilepsiakohtauksen tunnistaminen, ja alkusammutustaidot. On hyvä tiedostaa oma taitotasonsa ja toimintakykynsä. Osallistumalla erilaisiin koulutuksiin ja harjoittelemalla opittuja taitoja niitä voi ja kannattaa pitää yllä. Lisäksi seniori-ikäisillä korostuu oman toimintakyvyn ylläpito, eli lihaskunnon ja muun terveyden ylläpito. Myös yhteisöllisyydellä ja naapuriavulla on merkitystä – usein lähin auttaja on yhtä kuin lähin naapuri.

Miten toimia, jos vahinko sattuu?

Pelastuslaki velvoittaa jokaista ryhtymään kykynsä mukaisiin toimenpiteisiin. Tässäkin ennakointi auttaa, eli omassa asuintalossa on tärkeää kiinnittää huomiota ainakin hätäpoistumisteiden ja sammuttimien sijaintiin.

Kännykkään ladattava 112-sovellus auttaa avun hälyttämisessä ja sisältää paljon hyödyllistä tietoa hätätilanteiden varalle. Jokaisella Hason talolla on myös oma Pelsu eli pelastussuunnitelma, joka kertoo lisää talon turvallisuudesta ja antaa toimintaohjeita.

Nopea avun hälyttäminen ja avun saaminen parantaa aina selviytymisen mahdollisuuksia. Sairauskohtauksen tai tulipalon sattuessa selviytyminen voi olla minuuteista kiinni. Jos ei itse pysty auttamaan kohtauksen saanutta tai vaikkapa alkusammuttamaan paloa, on vähintään hälytettävä apua ja varoitettava muita, sekä ryhdyttävä muihin kykynsä mukaisiin pelastustoimenpiteisiin. Pahinta on olla tekemättä mitään.

Erityisesti tulipalossa on kuitenkin myös tilanteita, joissa maltti on valttia. Jos tulipalo on jossain toisessa asunnossa, on tärkeintä pysyä kotona. Rappukäytävä voi nimittäin olla surmanloukku, sillä palo tuottaa aina savua ja myrkyllisiä savukaasuja, jotka ovat hengenvaarallisia. Jos omassa asunnossa ei pala, on yleensä turvallisinta odotella siellä pelastuslaitoksen lisäohjeita. Jos oma asunto on vaarassa, tulee etsiä turvallinen uloskäynti, mutta tämä on tehtävä nopeasti ja harkiten. Tärkeintä on oma ja läheisten turvallisuus, tavaroita ei kannata lähteä palosta pelastamaan.

Vinkkejä oman kodin turvallisuuteen

Turvallisuuden perustekijöihin kannattaa kiinnittää huomiota. Ovatko nämä asiat kotona kunnossa?

Paloturvallisuus

• Aseta kynttilät ja ulkotulet aina paloturvalliselle, tasaiselle alustalle ja riittävän kauas helposti syttyvistä materiaaleista, kuten verhoista. Älä koskaan jätä kynttilöitä palamaan ilman valvontaa.
• Älä jätä ruokaa valvomatta liedelle tai uuniin. Muista sammuttaa keittolevyt, uuni ja kahvinkeitin käytön jälkeen.
• Tarkista saunan kiukaan kunto säännöllisesti. Älä kuivata vaatteita tai mitään muutakaan kiukaan läheisyydessä.
• Vältä tupakointia sisätiloissa, sillä palava tupakka voi sytyttää esimerkiksi sohvan tai sängyn tuleen.
• Pidä alkusammutusvälineet helposti saatavilla.

Sähköturvallisuus

• Käytä sähkölaitteita niiden käyttötarkoituksen mukaisesti – sisätiloihin suunniteltu laite voi olla vaarallinen ulkokäytössä.
• Vie vialliset laitteet alan ammattilaisen huollettavaksi, älä yritä korjata niitä itse.
• Vaihda rikkoutuneet jatkojohdot ja muut johdot uusiin.
• Lataa laitteiden akkuja vain, kun olet itse paikalla ja hereillä. Lataa akkuja sellaisessa paikassa, jossa ne mahdollisesti syttyessään aiheuttavat mahdollisimman vähän vahinkoa.
• Puhdista sähkölaitteet säännöllisesti pölystä, sillä kuumuus voi sytyttää pölyn palamaan.

Vesiturvallisuus

• Varmista, että pyykinpesukone ja astianpesukone on asennettu ohjeiden mukaan.
• Muista sulkea pesukoneiden hanat käytön jälkeen.
• Astianpesukoneen alla on oltava turvakaukalo, jotta mahdolliset vuodot havaitaan ajoissa ja vältytään suuremmilta vahingoilta.
• HUOM: Vakuutusyhtiö ei välttämättä korvaa täysimääräisesti, jos esim. astianpesukone on jätetty päälle ilman valvontaa ja se aiheuttaa vesivahingon.
• Puhdista kylpyhuoneiden lattiakaivot säännöllisesti tukkeutumisen estämiseksi.

Pelastustoimen kotien paloturvallisuuteen liittyviä tehtäviä:
– Helsingissä tapahtui vuonna 2023 124 rakennuspaloa. Tänä vuonna tähän mennessä (10/2024) 62 rakennuspaloa.
– Rakennuspalovaara-tilanteita oli vuonna 2023 292 kpl, tähän mennessä (10/2024) 209 kpl.
Luku sisältää hätäkeskuksille ilmoitetut onnettomuudet ja tapahtumat, joihin pelastustoimi on osallistunut. Rakennuspalovaarasta puhutaan, kun palosta, kuumenemisesta tai kärähtämisestä on syntynyt näkyvää savua.

Tilastotieto: Online-tilastot (prontonet.fi)

Artikkelin asiantuntijoina Helpen kouluttajat Anja Aatsinki ja Waltteri Jokela.