10 kysymystä yleisestä asumistuesta

Kelan yleinen asumistuki auttaa kattamaan asumiskuluja. Myös asumisoikeusasunnon haltija voi olla oikeutettu tukeen.

Nainen avaa talon ulko-ovea

Asumiskustannukset muodostavat Suomessa usein merkittävän osan kotitalouksien menoista. Omaa taloutta suunnitellessa kannattaa vertailla omia asumismenoja yleisen asumistuen enimmäismenoihin, jotka määrittävät tuen ylärajat. Huolellinen suunnittelu ja arviointi voivat auttaa löytämään taloudellisesti järkevimmän ratkaisun asumisen suhteen.

Asumisoikeusasunnot eivät ole omistusasuntoja, joten ne rinnastetaan asumistuessa vuokra-asuntoihin. Näin niihin voi edelleen saada asumistukea 1.1.2025 voimaan tulleen asumistuen uudistuksen jälkeenkin.

On tärkeää täyttää hakemus huolellisesti ja tarkistaa etukäteen, mitkä kulut vaikuttavat tuen määrään. Hakemusta täyttäessä täytyy huomioida myös muut yleiseen asumistukeen liittyvät ehdot ja laskentaperusteet.

1. Kenelle tuki on tarkoitettu?

Yleinen asumistuki on tarkoitettu niille pienituloisille ruokakunnille, joiden asumismenot ovat korkeat suhteessa tuloihin. Tuen myöntämisperusteet liittyvät ruokakunnan tuloihin, omaisuuteen, hyväksyttäviin asumismenoihin ja asunnon käyttötarkoitukseen. Hyväksyttävät asumismenot on määritelty yleisestä asumistuesta annetussa laissa.

2. Voiko yleistä asumistukea saada myös asumisoikeusasuntoon?

Kyllä, asumisoikeusasuntoon voi saada yleistä asumistukea. Hyväksyttäviin asumismenoihin kuuluvat vastike ja erikseen maksettavat vesi- ja lämmitysmaksut. Muihin kuluihin, kuten sauna- tai autopaikkamaksuihin ei voi saada tukea. 31.12.2024 saakka asumismenoina otettiin huomioon myös 73 prosenttiin asuntolainan koroista.

3. Kuinka asumistuki lasketaan ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat?

Kelan sivulla on yleisen asumistuen laskuri, jolla voi laskea arvion omasta yleisen asumistuen määrästä.  

Yleisen asumistuen määrään vaikuttavat asunnon sijaintikunta, ruokakunnan asumismenot, ruokakunnan yhteenlasketut tulot ja omaisuus sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä. Tulona otetaan huomioon esimerkiksi palkkatulot bruttona, eli tulot ennen verojen vähentämistä. Tuen määrään vaikuttavat tietysti myös pääomatulot ja muut etuudet, kuten esimerkiksi työttömyystuki tai vanhempainraha.  

Tiedot maksetuista palkkatuloista Kela saa suoraan tulorekisteristä. Hakemuksella tulee ilmoittaa kaikki tulot, muun muassa palkkatulot.

Asumistuen saamisessa on tulorajat, jotka vaihtelevat paikkakunnittain. Ruokakuntakohtaiset tulorajat löytyvät Kelan sivulta.

4. Miten eläke vaikuttaa asumistukeen?

Eläkeikäisille on kaksi mahdollista asumisen tukimuotoa: eläkkeensaajan asumistuki tai yleinen asumistuki. Eläkkeensaajan asumistukea voi saada henkilö, joka saa eläkkeensaajan asumistukeen oikeuttavaa eläkettä tai korvausta. Eläkkeensaajan asumistuen piiriin kuuluvat yksin asuvat eläkkeensaajan asumistukeen oikeutetut henkilöt ja avio-/avoparit, joista toinen tai molemmat ovat oikeutettuja eläkkeensaajan asumistukeen sekä ruokakunnat, joissa kaikki ovat oikeutettuja eläkkeensaajan asumistukeen. Jos hakija ei saa eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen, hän voi hakea yleistä asumistukea.  Lisäksi eläkkeellä oleva henkilöt voivat saada yleistä asumistukea, jos kyseessä on lapsiperhe.

Myös eläkkeensaajan asumistukea saa jatkossakin asumisoikeusasuntoihin.

5. Vaikuttaako omaisuus yleisen asumistuen määrään?

Osa ruokakunnan omaisuudesta vaikuttaa yleisen asumistuen määrään 1.1.2025 alkaen. Laissa on lueteltu, mitkä omaisuudet otetaan huomioon. Ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden omaisuutena otetaan huomioon esimerkiksi asunto-osakkeet, julkisesti noteeratut osakkeet eli pörssiyhtiöiden osakkeet, kiinteistöt ja metsä.

Asumisoikeuden hallintaa ei oteta omaisuutena huomioon, sillä sitä ei rinnasteta talletuksiin eikä myöskään asunto-osakkeisiin.

Omaisuus otetaan huomioon, jos ruokakunnan omaisuus käyttövaravähennyksen ja velkojen vähentämisen jälkeen ylittää yhden aikuisen ruokakunnassa 10 000 euroa ja kahden tai useamman aikuisen ruokakunnassa 20 000 euroa. Rajan ylittävästä osuudesta huomioidaan 20 % laskennallisena tulona asumistuessa. Jos ruokakunnan omaisuus käyttövaravähennyksen ja velkojen vähentämisen jälkeen on vähintään 50 000 euroa, yleiseen asumistukeen ei ole oikeutta lainkaan.

6. Miten suuri yleinen asumistuki on?

Yleisen asumistuen määrään vaikuttavat asunnon sijaintikunta, ruokakunnan asumismenot, ruokakunnan yhteenlasketut tulot ja omaisuus sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä. Yleinen asumistuki kattaa korkeintaan 70 % hyväksyttävien asumismenojen ja ruokakunnan omavastuun erotuksesta, joten ruokakunnan tulee aina maksaa vähintään 30 % asumismenoistaan itse.  Ruokakunnan omavastuun määrään vaikuttavat ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä sekä ruokakuntaan kuuluvien tulot.

7. Miten usein Kela tarkastaa tuen, ja miten pitkään tukea voi saada?

Yleinen asumistuki tarkastetaan vähintään kerran vuodessa. Lisäksi tarkistus tehdään, jos ruokakunnan olosuhteissa tapahtuu muutoksia, esimerkiksi tulot muuttuvat huomattavasti, tai jos asumiskustannuksissa tapahtuu muutoksia. Tuen saaja voi siis myös hakea itse tarkastusta esimerkiksi asumiskulujen noustessa. Tukea voi saada yhtäjaksoisesti niin kauan kuin myöntämisperusteet täyttyvät.

8. Mitä tehdä, jos tuloissa tai asumiskustannuksissa tapahtuu muutoksia?

Muutoksista, kuten muutosta, ruokakunnan tulojen tai asumiskustannusten muutoksista, on ilmoitettava Kelalle viipymättä. Tämä varmistaa, että tuki vastaa ruokakunnan muuttunutta tilannetta ja mahdolliset takaisinperinnät voidaan välttää. Tuen määrään tarkistukseen vaikuttavien muutosten tiedot löytyvät Kelan sivulta. Asumistuen tarkistusta tulee hakea itse OmaKela-palvelussa.  

9. Miten asumistuen hakeminen tapahtuu?

Hakemus jätetään liitteineen Kelan verkkopalvelussa tai postitse. Tarkista aina Kelan ohjeista, mitkä liitteet ovat hakemuksesi kannalta välttämättömiä. Verkkopalvelu on nopein ja suositeltavin tapa hakemuksen käsittelyyn.

10. Voiko asumistukea saada takautuvasti?

Asumistukea voi saada takautuvasti yhden kuukauden ajalta, jos hakija täyttää tuen myöntämisperusteet ja toimittaa hakemuksen kuun loppuun mennessä. Esimerkiksi jos haet tukea tammikuulta, tee hakemus helmikuun loppuun mennessä.

Yleinen asumistuki voidaan myöntää tai sitä voidaan korottaa takautuen pidemmältä kuin yhden kuukauden ajalta, jos siihen on erityinen syy. Erityisenä syynä ei pidetä esimerkiksi hakijan tietämättömyyttä hakuajoista tai hakijan unohdusta.

Artikkelin asiantuntijana Mirja Peltonen Kelan etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksiköstä.