Mitä asumisoikeuteen kuuluu?
Asumisoikeuslaki määrittelee asukkaita koskevia oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia.
Oikeudet
Asumisoikeuden haltijalla on oikeus saada huoneisto hallintaansa asumisoikeussopimuksen mukaisesti laissa säädetyllä tavalla eli huoneiston on oltava lain edellyttämässä kunnossa.
Asumisoikeuden haltijalla on oikeus saada huoneisto hallintaansa asumisoikeussopimuksen mukaisesti laissa säädetyllä tavalla. Asumisoikeusyhtiön on pidettävä huoneisto asumisoikeuden haltijan saatavana sinä päivänä, jona asumisoikeuden haltijalla on oikeus saada se hallintaansa.
Asumisoikeusasunnossa sen haltijalla on elinikäinen asumisoikeus, mutta asuntoa ei voi lunastaa omaksi. Asumisoikeus voi myös olla jaettu puolisoiden kesken, jolloin heillä on myös yhteinen vastuu asunnosta, sen kunnossapidosta ja maksuista. Jos toinen puolisoista muuttaa pois, pitää puolisoiden selvittää mahdollisuus siirtää asumisoikeussopimus asuntoon asumaan jäävän puolison nimiin.
Asumisoikeuden haltijan on aina itse asuttava huoneistossa, ellei hänellä ole haettuna vuokrauslupaa.
Asumisoikeussopimuksen hallintaan voi myös tehdä muita muutoksia tietyin ehdoin, tai siitä voi luopua.
Lisää sopimuksen muutoksista voi lukea osiossa ”Elämän muutostilanteet”.
Lain mukaan huoneiston on asumisoikeussuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin asumisoikeuden haltija huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomion ottaen kohtuudella voi vaatia, jollei muusta kunnosta ole sovittu.
Vanhat kohteet
Asunnon kunto tarkastetaan aina muuttotarkastuksessa. Asunnon kunto riippuu luonnollisesti aina siinä aiemmin asuneen asukkaan toimenpiteistä. Jos asuntoa on pidetty siististi ja asianmukaiset huoltotoimenpiteet ja korjaukset on tehty, on seuraavan asukkaan mukava muuttaa uuteen kotiin. Tarvittaessa voidaan tehdä esimerkiksi seinien maalausta.
Uudiskohteet ja takuuaika
Uudiskohteiden rakentamisen aikaisesta tuotannosta ja laadunvalvonnasta vastaa Helsingin kaupungin Asuntotuotanto.
Uudiskohteissa tehdään aina asunnon luovutusvaiheessa tarkastuskierros eli vastaanottotarkastus. Jos havaitset puutteita tai korjaustarpeita asunnossa, merkitse ne vikalistaan, joka toimitetaan urakoitsijalle.
Uusien asuntojen takuukorjausaika on kaksi vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että kahden ensimmäisen vuoden kuluessa valtaosa asunnon ja talon korjauksista on talon rakentaneen urakoitsijan vastuulla. Tänä aikana ilmenevät puutteet asunnon laatutasossa tai muut korjaustarpeet kootaan kaksivuotistarkastuksen vikalistalle. Haso lähettää asukkaalle hyvissä ajoissa ennen takuuajan päättymistä kyselyn korjaustarpeista. Asumiseen olennaisesti vaikuttavat viat korjataan takuuaikana vikailmoituksen perusteella.
On oma etusi, että suoritat omalta osaltasi vastaanotto- ja kaksivuotistarkastukset huolellisesti. Kahden vuoden takuuajan jälkeen havaittujen vikojen osoittaminen urakoitsijan vastuulle kuuluvaksi voi olla vaativaa, sillä tällöin Hason pitää osoittaa pääurakoitsijan törkeä tuottamus tai rakennusvirhe.
Vastaanotto- ja kaksivuotistarkastuksien huolellinen läpikäynti on sekä asukkaan että Hason etujen kannalta erittäin tärkeää.
Asunnon haltijalla on oikeus tehdä pieniä muutoksia, ja tehdä näin kodistaan omannäköinen. Esimerkiksi seiniä saa maalata, kaapistoihin voi vaihtaa liukuovia ja ikkunoihin voi halutessaan asennuttaa sälekaihtimet.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että lähes kaikki remonttityöt ovat luvanvaraisia. Tutustu siis hyvissä ajoin remonttityötä suunnitellessa ensin muutostyöohjeisiin ja muutoksista mahdollisesti tehtäviin hyvityksiin.
Asukkaan apuna kodin pulmatilanteissa on aina myös talon huoltoyhtiö, johon voi ottaa yhteyttä. Asukas voi ilmoittaa niin kotiaan kuin koko taloakin koskevia vikoja. Turvallisuuteen liittyvät korjaukset tehdään aina kiireellisinä.
Jos korjattava vika ei kuulu suoraan huollon vastuualueeseen, huolto siirtää asian eteenpäin muulle korjauksen toteuttajakumppanille tai isännöitsijälle. Hallinnollinen isännöitsijä tai tekninen isännöitsijä tekevät päätöksiä suuremmissa, koko taloa koskevissa korjausten hankinnoissa.
Hason kohteissa toteutetaan myös suurempia korjauksia, joissa remontoidaan kodin tiloja läpi koko talon. Tyypillisiä isompia korjausurakoita ovat esimerkiksi kylpyhuoneremontit, lukostojen uusimiset tai julkisivujen maalaukset.
Isommista, asukkaalta toimenpiteitä vaativista remonteista tiedotetaan aina vähintään puoli vuotta ennen remontin alkamista ja asukkaat pidetään ajan tasalla myös koko korjausurakan ajan.
Vuodesta 2026 alkaen vanhimmissa taloissa aletaan tehdä välikorjauksia, niin sanottuja HimaRemppoja. Näistä remonteista saat lisätietoa HimaRempan omalla kysymyksiä ja vastauksia -sivulla.
Velvoitteet
Koska asumisoikeuden haltija ei varsinaisesti omista asumaansa huoneistoa, on hänellä asunnon omistajaa eli Hasoa kohtaan tiettyjä lakisääteisiä ja sopimusperusteisia velvoitteita, jotka on täytettävä. Velvoitteiden laiminlyönnistä voi seurata asumisoikeuden purkaminen ja korvausvastuu aiheutuneista vahingoista.
Vastike on maksettava asumisoikeusyhtiön ilmoittamalle tilille kuukausittain kuun 5. päivään mennessä. Myös muista maksuvelvoitteista on huolehdittava ajoissa.
Muut maksuvelvoitteet
- autotalli-, autopaikkavuokrat ja vuokrattavien varastotilojen vuokrat
- vesimaksut
- käyttökorvaukset (sauna- ja pesulamaksut, muu maksullinen yhteistilojen käyttö)
- kotioven aukaisupalvelu (huolto laskuttaa)
- muut maksulliset käyttäjäpalvelut
- lisäavaimet
- asumisoikeuden haltijan kustannusvastuun piiriin kuuluvat lisä- ja muutostyöt
- asumisoikeuden haltijan kustannusvastuun piiriin kuuluvat korjaukset
- asumisoikeuden haltijan korvausvastuulle kuuluvat asumisoikeusyhtiölle aiheutetut muut kustannukset
Jos puolisot käyttävät asumisoikeuden nojalla hallittua huoneistoa yhteisenä asuntonaan, he vastaavat asumisoikeuslain mukaisesti yhteisvastuullisesti asumisoikeussopimuksesta johtuvista velvollisuuksista. Erotilanteissa, mikäli asumisoikeuden haltija muuttaa pois huoneistosta, hänen on siirrettävä asumisoikeutensa puolisolleen. Puoliso, joka ei ole asumisoikeussopimuksen osapuoli, vastaa toisen puolison muutettua huoneistosta edelleen asumisoikeussopimuksesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisestä niin kauan kuin hän asuu huoneistossa.
Asumisoikeuden haltijan on hoidettava hallussaan olevaa huoneistoa huolellisesti. Kunnossapidon perustana on säännöllinen siivous. Lisäksi kunnossapitoon kuuluu myös muita, asukkaan vastuulle kuuluvia vuosittaisia huoltotoimenpiteitä.
Huoneiston huono hoito voi aiheuttaa vahinkoa yhtiön omaisuudelle. Se saattaa aiheuttaa ympäristöön myös hajuhaittoja ja muita terveydellisiä riskejä, esimerkiksi tuholaisten leviämistä kiinteistössä. Myös asukkaiden yhteiset tilat, kuten talon kerhotila, sauna ja pesutupa on pidettävä siistinä. Kannattaa muistaa, että asunnossa tai varastotiloissa ei saa säilyttää vaarallisia aineita.
Ohjeita ja vinkkejä siivoukseen ja kunnossapitoon sekä turvallisuuteen löydät kohdasta ”Kodin opas”.
Asumisoikeuden haltijan on viipymättä ilmoitettava huoltoyhtiölle huoneiston vahingoittumisesta tai sellaisesta puutteellisuudesta tai korjaustarpeesta, jonka korjaamisesta asumisoikeusyhtiö on vastuussa.
Kiireelliset korjaukset vahinkotapauksissa
Ilmoitus on tehtävä huoltoyhtiöön heti, jos korjaus on vahingon laajenemisen estämiseksi tehtävä välittömästi. Tyypillinen tällainen tapaus on esimerkiksi vesivahinko. Tärkeintä on aina estää lisävahinkojen syntyminen.
Huoltoyhtiöiden päivystysnumerot löytyvät talojen rappukäytävien ilmoitustauluilta ja yhteystiedot-sivulta.
Isännöintitoimistolla ei ole olemassa päivystysnumeroa.
Muut vikojen korjaukset
Kiireettömissä, korjausta vaativissa vioissakaan ei tarvitse odotella, vaan suosittelemme tekemään huoltopyynnön aina sähköisen vikailmoituksen kautta. Näin huoltotöiden edistymistä ja valmistumista pystytään paremmin seuraamaan. Tieto asunnossa tehdyistä korjaus- ja huoltotöistä jää myös talteen toiminnan kehittämistä varten. Korjaustiedoista voi olla hyötyä myös asunnon seuraavalle asukkaalle.
Asumisoikeusyhtiön edustajalla, kuten huoltoyhtiöllä tai isännöitsijällä on aina oikeus tarvittaessa päästä yhtiön omistamaan huoneistoon sen kunnon ja hoidon välttämätöntä valvomista varten. Asumisoikeusyhtiöllä on myös oikeus suorittaa välittömästi hoitotoimenpide tai korjaus- ja muutostyö, jota ei voi lisävahinkoa aiheuttamatta siirtää (ns. hätätyö).
Myös muita hoitotoimenpiteitä tai korjaus- ja muutostöitä saadaan suorittaa edellyttäen, että niistä ilmoitetaan asumisoikeuden haltijalle hyvissä ajoin ennen työn aloittamista.
Yhteistyö korjaustilanteissa
- Päästä korjaaja sisään ilmoitettuna aikana
- Järjestä tarvittava työtila siirtämällä kodin kalusteita ja irtaimistoa ohjeiden mukaan
- Huolehdi, että asunnossa oleva lemmikki ei pääse karkaamaan tai häiritsemään työskentelyä
- Anna korjaajalle työrauha
Kun huoneisto tulee myyntiin, asumisoikeusyhtiön edustajalla on oikeus esitellä huoneistoa kiinnostuneille ostajille. Esittelyaika sovitaan yhdessä asunnon haltijan kanssa.
Yleensä kodissa asuva asukas haluaa itse esitellä asuntoa.
On jokaisen vastuulla ottaa huomioon omassa arjen toiminnassaan naapurit ja muutkin talon asukkaat. Jokaisella talolla on olemassa omat, asukaskokouksen hyväksymät järjestyssäännöt. Järjestyssääntöjen tarkoitus on ennen kaikkea ylläpitää asumisviihtyvyyttä.
Lisäksi yhteisten tilojen, kuten kerhohuoneiden tai pesutilojen käytöstä talossa on usein omia toimintaohjeita.
Asukkaat vastaavat myös siitä, miten heidän vieraansa käyttäytyvät asunnossa ja talon alueella.
Ilmoitus häiritsevästä asumisesta
Jos joku asukas itse, hänen vieraansa tai vuokralaisensa häiritsee muiden asukkaiden asumisrauhaa vakavalla tavalla toistuvasti tai jatkuvasti, on hyvä tehdä asiasta ilmoitus. Ilmoituksen voi tehdä asukassivuilla kohdassa ”Palvelupyynnöt”.
Jos tapahtumalla on todistajia, kannattaa kaikkien tehdä oma ilmoituksensa häiritsevästä asumisesta. Ilmoittajat ja todistajat ovat tarvittaessa valmiita todistamaan henkilökohtaisesti oikeudessa ilmoituksessa ilmoitetuista tapahtumista.
Yleinen järjestyslaki pätee aina
Yleinen järjestyslaki määrää esimerkiksi:
- Yleisestä järjestyksen häiritsemisestä ja turvallisuuden vaarantamisesta
- Muusta häiriötä aiheuttavasta toiminnasta
- Koirakurista
Tupakointi
Hason uusimmat kohteet ovat kaikki savuttomia. Näissä taloissa tupakointi asunnoissa, asuntojen parvekkeilla ja muualla talossa sekä talon välittömässä läheisyydessä on kielletty.
Vuoden 2023 alusta lähtien myös kaikki muut kuin uudiskohteiden asumisoikeussopimukset ovat savuttomia. Hiljalleen jokainen Hason talo muuttuu savuttomaksi.
Vanhemmissa kohteissa asukkaiden päätöksellä Haso on voinut hakea Helsingin ympäristöpalveluista tupakointikieltoa. Tällöin kielto voi olla laajuudeltaan esimerkiksi sellainen, että tupakointi asuntojen parvekkeilla, yleisissä tiloissa ja talon piha-alueella on kielletty.