Usein kysyttyä taloudesta
Tälle sivulle on koottu vastauksia budjetointiin liittyviin usein kysyttyihin kysymyksiin. Sivu päivittyy vielä, lisäämme tarvittaessa kysymyksiä ja vastauksia.
Olethan tutustunut myös asukastoimikuntien ja puheenjohtajien avuksi tehtyyn Budjetoinnin käsikirjaan, jossa budjetointiprosessia esitellään kattavasti.
Budjetoinnin käsikirjan löydät täältä.
Tasausjärjestelmä
Tässä osiossa tietoa tasausjärjestelmästä ja pisteytysperiaatteista.
ARA suosittelee, että vastikkeiden tasauksessa käytetään käyttöarvon mukaista tasausta, jolla eri kohteiden käyttövastikkeet suhteutetaan toisiinsa oikeudenmukaisella tavalla.
Tasauksella tietyt koko asumisoikeusyhtiön kulut tasataan eri asumisoikeustalojen kesken.
Käyttöarvon mukaisessa tasauksessa huomioidaan esimerkiksi kohteen ikä, sijainti, laatutaso, perusparannukset jne.
Kokonaisvastikkeen muodostumiseen vaikuttaa siis Hason koko asuntokanta, eli yhtiön tasattavat kustannukset jaetaan tasausjärjestelmään perustuen kaikkien asumisoikeusasuntojen kesken.
Kullekin kohteelle lasketaan tasauspistemäärä, jonka pohjalta kohteille muodostuvat pinta-alapainotetut tasauskertoimet, joiden avulla tasattavat kulut jaetaan kohteille. Tasauspistemäärä perustuu kohteen käyttöarvoon, johon vaikuttavat kohteen sijainti, tekninen ikä, kiinteistötyyppi, laatu ja varusteet sekä mahdolliset harkintapisteet.
Kunkin osa-alueen maksimipistemäärä kohteelle voi olla 100 pistettä.
1. Sijainti
Kohteen sijainti pisteytetään kahdessa osassa, kohteen sijaintina Helsingissä ja kohteen sijaintina omalla alueellaan.
Kohteiden sijainti Helsingissä on pisteytetty perustuen Tilastokeskuksen määrittelemään aluejakoon Helsingissä. Helsinki on jaettu neljään alueeseen alueen kalleustason mukaisesti. Kalleustasojen määritys perustuu osakeasuntojen myyntihintatasoon. Yksi postinumeroalue kuuluu kokonaisuudessaan samaan alueeseen.
| Tilastokeskuksen määrittelemä aluejako | Pistemäärä |
|---|---|
| Hki 4 | 50 |
| Hki 3 | 60 |
| Hki 2 | 70 |
| Hki 1 | 80 |
Kohteen alueellinen sijainti on pisteytetty viisiportaisesti. Määritykseen ovat vaikuttaneet liikenneyhteydet etenkin Helsingin keskustaan sekä palvelut lähistöllä (lähinnä kaupat ja terveyspalvelut).
| Kohteen alueellinen sijainti | Pistemäärä |
|---|---|
| Erinomainen | 100 |
| Hyvä | 75 |
| Kohtalainen | 50 |
| Tyydyttävä | 30 |
| Heikko | 20 |
2. Tekninen ikä
Teknisen iän määritys perustuu kohteen ikään tai merkittävästä korjaustoimenpiteestä kuluneeseen aikaan. Merkittäviä korjaustoimenpiteitä ovat: peruskorjaus, kylpyhuoneen uusiminen, keittiön uusiminen, muu iso korjaus (kuten julkisivuremontti). Pisteytys alkaa laskea seuraavan taulukon pistemäärästä 1 piste/vuosi kohteen tai remontin valmistumisvuoden jälkeen.
| Kohteen ikä | Pistemäärä |
|---|---|
| Alkuperäinen | 100 |
| Peruskorjattu | 90 |
| Kylpyhuoneet ja keittiöt uusittu | 87 |
| Kylpyhuoneet tai keittiöt uusittu | 85 |
| Muu iso korjaus / uusiminen (esim. julkisivut) | 75 |
3. Kiinteistötyyppi
Kohteelle annetaan pisteitä sen mukaan, mihin seuraavista kiinteistötyypeistä se kuuluu: kerrostalo, pienkerrostalo, rivitalo ja pientalo, erikoiskohde (esim. paritalo).
| Kiinteistötyyppi | Pistemäärä |
|---|---|
| Kerrostalo | 40 |
| Pienkerrostalo | 60 |
| Rivitalo ja pientalo | 80 |
| Erikoiskohde | 100 |
4. Laatu- ja varustetaso
Kohteiden pisteytettäviä ominaisuuksia on vähennetty ja otettu mukaan vain merkittävimmät ominaisuudet. Laatu- ja varustetason pistemäärä on kolmen osan (parveke/piha, kerhohuone, huoneiston lattiamateriaali) keskiarvo. Kokonaispistemäärä on kolmen osapistemäärän keskiarvo.
| Ominaisuus | Pistemäärä |
|---|---|
| Parveke/piha: | |
| Lasitetut parvekkeet | 100 |
| Parveke/piha | 50 |
| Ei parveketta/pihaa | 0 |
| Kerhohuone: | |
| Oma kerhohuone | 100 |
| Yhteinen kerhohuone muun kohteen kanssa | 50 |
| Ei ole omaa eikä jaettua kerhohuonetta | 0 |
| Huoneiston lattiamateriaali: | |
| Parketti tai vinyyli | 100 |
| Laminaatti | 50 |
| Muovimatto | 0 |
5. Harkintakerroin
Harkintakerrointa voidaan käyttää, jotta kohteen vastiketaso saadaan oikeudenmukaiselle tasolle. Tällä hetkellä harkintakerrointa on käytetty kohteen kunnallisen sijainnin korjaamiseen tehtyjen päätösten mukaisesti.
Kunkin edellä mainitun pisteytettävän osa-alueen maksimipistemäärä kohteelle voi olla 100 pistettä. Osa-alueet on painoarvotettu keskenään painokertoimilla.
| Pisteytettävä osa-alue | Kerroin |
|---|---|
| Kunnallinen sijainti | 25 % |
| Alueellinen sijainti | 10 % |
| Tekninen ikä | 35 % |
| Kiinteistötyyppi | 10 % |
| Laatu ja varusteet | 10 % |
| Harkintakerroin | 10 % |
Tasaus lasketaan vuosittain tietyllä kaavalla käyttäen kohteen tietoja, kaikkien kohteiden tietoja ja kohdekohtaista pisteytystä. Alla on lyhyesti kuvattu esimerkki laskelmasta.
- Esimerkkikohteen pistemäärä: 63,3
- Esimerkkikohteen neliömäärä: 3404,5
- Esimerkkikohteen pinta-alapainotettu tasauskerroin: 0,00756
- Pinta-alalla painotettu tasauskertoimen kaava = (kohteen pinta-ala / kaikkien kohteiden yhteispinta-ala) * (kohteen pistemäärä / (tulojen summa (kohteiden pinta-alat ; kohteiden pistemäärät) / kaikkien kohteiden yhteispinta-ala))
- Tulojen summa -funktiossa kerrotaan kunkin kohteen pinta-ala kohteen pistemäärällä ja nämä kaikkien kohteiden kertolaskujen tulokset lasketaan yhteen.
Kaikkien kohteiden tasattavat kulut: 39 281 665,34 €
– Käyttövastike III: Esimerkkikohteen omat tasaamattomat kulut ovat –509 639,86 €
– Tasausjärjestelmän perusteella tulevat kulut
(tasauskerroin X kaikkien kohteiden tasattavat kulut) : –296 969,39 €
> Tasauksen vaikutus esimerkkikohteelle: 212 680,47 €
Eli esimerkkikohde hyötyy kyseisenä vuotena tasauksesta.
Huom! Käyttövastikelajit II, III ja IV tasataan omina vastikelajeinaan.
Asukastoiminnan budjetti
Asukastoimikunta voi tehdä erilaisia pienhankintoja asukastoimikunnan budjetin asettamissa rajoissa.
Asukastoimikunnan vapaasti käytettävissä oleva budjetti on budjetoitu Asukastoiminnan kulut-tilille käyttövastike I:een eli kohteen omiin hoitokuluihin. Asukastoiminnan kuluja ei siis tasata muiden Hason talojen kesken.
Budjetti lasketaan vuodelle 2026 kaavalla: 300 € + asuntojen määrä x 20 €
Esimerkiksi 100 asunnon talossa budjetti on 2 300 €.
Puheenjohtajalle maksetaan luottamustehtävästä palkkiota. Jos kotitalolla on vuoden aikana ollut useampi puheenjohtaja, jaetaan vuotuinen palkkio heille sen mukaisesti, minkä ajan he ovat olleet puheenjohtajana.
Vuonna 2026 puheenjohtajan vuosipalkkio lasketaan kaavalla 200 € + 3 €/asunto. Esimerkiksi 100 asunnon talossa palkkio on 500 €. Palkkio on veronalaista tuloa.
Puheenjohtajan palkkio on budjetoitu palkkioihin, eikä sitä ole laskettu mukaan asukastoiminnan kulut-budjetointitilille.
Jos kotitalon asukastoiminnan budjetissa on tilaa, voi kohde päättää varojen käytöstä itsenäisesti. Esimerkiksi tekstiilipesurin hankinnasta tulee keskustella asukastoimikunnan kokouksessa ja tehdä hankinnasta päätös kokouksen pöytäkirjaan. Tämän jälkeen tekstiilipesurin voi käydä itsenäisesti ostamassa S-ryhmän myymälästä maksamalla se kotitalon omalla S-business-kortilla. Vaihtoehtoisesti asiasta voi sopia oman kohdevastaavan isännöitsijän kanssa, joka tilaa tekstiilipesurin kotitalolle.
Budjetoitujen varojen käyttö on vapaasti asukastoimikunnan harkittavissa. Budjettia voi käyttää esim. talkoiden tai juhlien järjestämiseen tai kotitalon omiin pienhankintoihin. Pienhankintoja voivat olla esim. yhteiskäyttöinen tietokone, kukkaruukut tai lapio, aivan kotitalon omien tarpeiden mukaisesti.
Suuremmat hankinnat kannattaa aina budjetoida erikseen ja esittää tulevan vuoden budjettiin keväällä. Esimerkiksi useiden tuhansien eurojen kerhohuoneen sisustamisesta kannattaa tehdä hankintaesitys.
Kaikkea budjetoitua rahaa ei tarvitse käyttää. Jos budjetoitua summaa ei käytetä kokonaan, ei käyttämätön osa siirry seuraavalle vuodelle. Se toki huomioidaan kohteen Käyttövastike I:n kokonaisjäämässä.
Kohdekohtaiset hankintaesitykset
Hankintaesitykset ovat suurempia taloon ja sen toimintaan tai ylläpitoon liittyviä hankintoja, jotka vaikuttavat esitettävään talon budjettiin.
Jokaisen Hason kotitalon asukastoimikunta osallistuu tulevan vuoden budjetointiin keväisin tekemällä hankintaesityksiä omalle kotitalolle. Hankintaesitykset käsitellään yhdessä oman kotitalon kohdevastaan isännöitsijän kanssa.
Voi myös olla hyvin viisasta, että hankintaesityksiä ei tehdä lainkaan, sillä niillä on vaikutusta vastiketasoon.
Hankintaesitys voi olla:
- Tiettyjen asioiden hankkiminen kohteelle (esim. grilli) tai suuremmat juhlat (esim. kohde täyttää 30 vuotta)
- Kohteen tiettyjen epäkohtien/korjaustarpeiden tuominen Hason tietoon
- Kohteen viihtyvyyden lisäämiseen tähtäävä hankinta tai korjaus
- Uusien palvelusopimusten ehdottaminen (esim. esitys yhteiskäyttöauton hankinnasta kohteelle)
Hankintaesitys voi olla kohdekohtainen kulu tai tasattava kulu
- Kohdekohtainen kulu vaikuttaa kohteen talouteen suoraan, sillä se huomioidaan kohteen käyttövastike I:ssä
- Jos hankintaesityksessä on kyse suuremmasta korjaushankkeesta, on se yleensä
tasattava kulu -> tällaiset korjaukset vaikuttavat kaikkiin Hason kohteisiin tasauksen myötä, joten päätös niistä vaatii laajemman tarkastelun
Jos kyseessä on hankinta, joka budjetoidaan kohteen Käyttövastike I:een eli kohteen omiin hoitokuluihin, voi hankinnan vaikutuksen laskea jakamalla hankinnan summan kohteen neliömäärällä.
Asuntokohtaisen kuukausivaikutuksen saa kertomalla saadun summan asunnon neliöllä ja jakamalla 12:sta.
Esimerkki:
Kotitalossa, joka koostuu rivitaloasunnoista, halutaan järjestää suuret 20-vuotisjuhlat ja budjetin arvioidaan olevan n. 10 000 €.
> Jos kotitalossa on 2 214 asuinneliötä, on juhlien kustannus n. 4,5 €/m².
> 87 neliön asunnolle juhlat maksavat 391,50 € eli n. 32,60 € joka kuukausi.
Hyvä hankintaesitys on perusteltu ja monen asukkaan arkeen positiivisesti vaikuttava. Jokainen kotitalo on omanlaisensa ja sen asukkaat yksilöitä, joten kotitalojen tarpeet voivat vaihdella suuresti.
Onkin tärkeää keskustella hankintaesityksistä yhdessä ja vasta tämän jälkeen esittää niitä kotitalon budjettiin.
Jyvitys ja muita kysymyksiä
Tässä osiossa on muita kysymyksiä ja vastauksia taloudesta.
Asumisoikeusyhteisöissä jokaisen kohteen jokaiselle asunnolle lasketaan jyvitetty neliömäärä (jm2), jonka mukaisesti asunnon vastiketta maksetaan. Jyvitetyt saattavat poiketa todellisista neliöistä.
Jyvitysperusteet määritellään jo rakennusvaiheessa ja ne kerrotaan mm. valmistuvan kohteen esitteessä. Löydät oman asuntosi jyvitetyt neliöt mm. asumisoikeussopimuksestasi.
Jyvitykseen vaikuttaa asunnon sijainti talossa, asunnon koko suhteessa muihin asuntoihin tai asunnon ominaisuudet. Yleensä suurien asuntojen jyvitetyt neliöt ovat neliöitään pienemmät ja pienten asuntojen neliöitään suuremmat. Yleensä myös ylempänä sijaitseva asunto jyvitetään neliöitään suuremmaksi kuin alempana sijaitseva.