Teemana turvallisuus

Yksi tärkeä osa Hason turvallisuustyötä ovat vuosittain järjestettävät teemaillat, jotka kokoavat yhteen turvallisuushenkilöitä, väestönsuojavastaavia, asukastoimikuntien puheenjohtajia sekä muita aiheesta kiinnostuneita asukkaita. Tänä syksynä järjestetty tilaisuus keräsi  runsaasti osallistujia pohtimaan, mitä turvallisuus tarkoittaa arjessa ja miten sitä voidaan yhdessä vahvistaa.

Helsingin turvallisuustilanne ja yhteinen vastuu

Helsingin kaupungin poliisikoordinaattori Pertti Haapiainen esitteli tuoreita turvallisuuskyselyn tuloksia ja muistutti, ettei turvallisuutta voi ulkoistaa, sillä se on kaikkien yhteinen asia. Tutkimuksen mukaan Helsinki koetaan yleisesti turvalliseksi, ja useimmat pitävät omaa asuinaluettaan turvallisempana kuin koko kaupunkia.

Haapiainen toi esiin, että suurimmat turvattomuuden tunteet liittyvät yleensä Helsingin keskustan viikonloppuiltoihin sekä ostoskeskuksiin, joissa levottomuus on lisääntynyt. Kaupungin haasteena on alueiden eriytyminen – tietyillä keskustan ja itäisen Helsingin alueilla asukkaiden kokema turvallisuus on matalammalla tasolla kuin muualla.

Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa ja hyödyntää tutkimustuloksia konkreettisten toimenpideohjelmien laatimisessa. Positiivisena esimerkkinä Haapiainen mainitsi Myllypuron, jossa uudet rakennukset, viihtyisät julkiset tilat ja parantuneet palvelut ovat lisänneet turvallisuuden tunnetta.

Puheenvuorossaan Haapiainen käsitteli myös Helsingin huumetilannetta. Huumausaineiden käyttö on entistä näkyvämpää ja aiheuttaa häiriöitä, kuten näpistyksiä ja muita omaisuusrikoksia. Kaupunki vastaa tilanteeseen lisäämällä jalkautuvaa päihdetyötä ja kuntoutuspaikkoja sekä suuntaamalla tiedotusta erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen.

Turvallisuuskulttuuri syntyy yhteisöllisyydestä

Helsingin Pelastusliiton turvallisuuskouluttaja Antti Puhakka avasi puheenvuorossaan kokonaisturvallisuuden käsitettä. Hänen mukaansa turvallisuus rakentuu monen tekijän summana, mutta sen ydin on tunne, ja tunne syntyy yhteisöllisyydestä.

– Yhteisöllisyyskään ei synny itsestään, vaan se vaatii osallistumista ja vastavuoroisuutta. Ilman yhteisöllisyyttä on vaikea kokea todellista turvallisuutta, Puhakka pohti.

Turvallisuuskulttuuri rakentuu paitsi sääntöjen ja määräysten, myös asenteiden ja tekojen kautta. Jokainen voi vaikuttaa omalla esimerkillään – puuttumalla pieniin epäkohtiin, auttamalla naapuria ja pitämällä huolta yhteisistä tiloista. Puhakan mukaan kiellot eivät luo pysyvää muutosta, mutta käytännön esimerkkinä toimiminen ja tiedon jakaminen voivat muuttaa yhteisön, kuten koko naapuruston toimintaa kestävästi positiiviseen suuntaan.

Turvallisuustyössä erilaisiin kriiseihin varautuminenkaan ei tarkoita pelon ylläpitämistä, vaan kykyä ennakoida erilaisia tilanteita ja toimia, jos jotain sattuu. Kun tietää, mitä pitää ja kannattaa tehdä, turvallisuuden tunne vahvistuu.

Hason turvallisuustyö tukee arjen turvaa

Hasossa talojen turvallisuutta rakennetaan monin käytännön keinoin: huolehditaan esimerkiksi palovaroittimista, lukituksista ja pelastussuunnitelmista. Asukkaiden omaa turvallisuustyötä tuetaan turvallisuusvastaavien koulutusmahdollisuuksilla ja Hason verkkosivuilta löytyvillä materiaaleilla.

– Turvallisuus koostuu monista käytännön asioista, mutta se on myös hyvin vahvasti tunnetta. Kun koti ja sen ympäristö koetaan turvalliseksi, lisää sekin yhteisöllisyyttä ja asukastyytyväisyyttä, totesi myös Hason turvallisuustyöryhmän puheenjohtaja Teemu Saarikivi.

– Turvallisuuden kokemus on aina subjektiivinen. Me Hasossa haluamme tehdä parhaamme, että jokainen voisi tuntea olonsa kotona turvalliseksi, Saarikivi korosti.

Lue myös nämä:

Lisää asiaa turvallisuudesta Kodin opas -osiossa

Vinkkejä kodin palo-, sähkö- ja vesiturvallisuuteen

Tietoa väestönsuojista