Muuttoetu voimassa lokakuun loppuun: Löydä heti vapaa Haso-koti ja hyödynnä 500 € tai 1 000 € muuttolahjakortti. Etu koskee kampanjatunnuksella merkittyjä koteja, kun sopimus tehdään kampanja-aikana.

Lue lisää

Kierrätys kuntoon, askel kerrallaan

Kierrätys on pieni arjen teko, mutta sillä on suuri vaikutus. Missä on vielä eniten petrattavaa, mitä kierrättämisessä kannattaa ottaa huomioon ja mitä jätteille tapahtuu lajittelun jälkeen?

Naisen kädet lajittelevat kierrätysjätettä eri astioihin ja sijoittavat huolellisesti muovi-, paperi- ja metallijätteet sekä biojätteen omiin keräysastioihinsa.
Kuva: iStock

Jokainen banaaninkuori, maitotölkki ja muovipakkaus päätyy jonnekin. Kun jätteet lajitellaan oikein, niiden sisältämät materiaalit voidaan hyvin pitkälle hyödyntää uusien tuotteiden raaka-aineina. Samalla sekajätteen määrä vähenee.

Parannettavaa kuitenkin riittää: HSY:n mukaan Helsingin kotitalousjätteen kierrätysaste oli vuonna 2024 noin 45 prosenttia. Tavoite on silti huomattavasti korkeammalla: valtakunnallisesti yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Yhdyskuntajätteeseen kuuluvat kotitalousjätteiden lisäksi myös muut samankaltaiset jätteet, kuten esimerkiksi kauppojen ja koulujen jätteet. Nyt tavoitellaan sekajätteen määrän vähenemistä ja kotitalousjätteen kierrätysasteen parantamista.

Perusasiat ratkaisevat

Mikä sitten estää saavuttamasta tavoitteita? Suurin kierrätyksessä tehtävä virhe on yksinkertaisesti se, ettei lajitella lainkaan. HSY:n omien tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia sekajätteestä olisi kierrätyskelpoista. Erityisesti biojätettä päätyy edelleen paljon sekajätteeseen, vaikka biojätteen lajitteluun on hyvät mahdollisuudet. Myös muovipakkauksissa on parantamisen varaa, sillä niistä vain noin kolmannes päätyy keräykseen.

Pienestä vahingosta ei silti tarvitse huolestua. Yksittäinen väärään astiaan joutunut roska ei yleensä pilaa koko kuormaa. Kuitenkin jos esimerkiksi kartonkiastia on täynnä sekajätepusseja, astia voidaan joutua tyhjentämään sekajätteenä. Silloin lajitteluun käytetty työ menee hukkaan ja kiinteistölle voi syntyä ylimääräisiä kustannuksia ylimääräisen sekajätemaksun muodossa. Myös tiheämpi astioiden tyhjennysväli maksaa.

Erityistä huolellisuutta tarvitaan paristojen, akkujen, sähkölaitteiden ja muiden vaarallisten jätteiden sekä kemikaalien kanssa. Väärään paikkaan päätynyt akku tai kaasusäiliö voi pahimmillaan aiheuttaa jätekuormassa tulipalon, tai saada aikaan muuta vahinkoa ympäristölle. Näidenkin tuotteiden kierrätystä on helpotettu, sillä SER- eli sähkö- ja elektroniikkajätettä kerätään jo useissa kauppakeskuksissa, ja Sortti-autot kiertävät säännöllisesti pääkaupunkiseudulla.

Lajittelun onnistuminen perustuu toimiviin puitteisiin: siisti ja hyvin valaistu jätetila, selkeät opasteet sekä ajantasaiset lajitteluohjeet helpottavat kierrättämistä. Lisäksi onnistumiseen vaikuttavat kotitalouksien riittävä tieto ja motivaatio lajitella oikein.

Roskasta syntyy uutta

Lajittelu ei pääty siihen, kun jäteauton takavalot lakkaavat näkymästä. Oikein lajiteltuna monen roskan matka on vasta alussa.

Biojätteestä HSY valmistaa omassa laitoksessaan Espoossa biokaasua sähkön ja lämmön tuotantoon sekä lannoitetta maatalouteen. Puutarhajätteestä syntyy puolestaan multaa.

Muovipakkaukset lajitellaan muovilajeittain ja niistä teollisuus valmistaa muovirakeita, joita voidaan käyttää uusien muovituotteiden raaka-aineena. Kierrätysmuovi voi siis saada uuden elämän myöhemmin kestomuovitavarana, kuten kukkaruukkuna, tiskiharjana tai vaikkapa terassin lattiana.

Kartongit paalataan ja jalostetaan uusiokuiduksi, joka voi päätyä esimerkiksi talouspaperirullien hylsyiksi. Lasista valmistetaan uusien lasipakkausten raaka-ainetta ja metallit lajitellaan eri laatuihin ja sulatetaan uudeksi kierrätysmetalliksi. Sekajäte hyödynnetään energiantuotannossa Vantaan Energian jätevoimalassa.

Tiesitkö?

Lajittelussa voi hyvästä yrityksestä huolimatta mennä vikaan yllättävän helposti. Monet sellaiset jätteet, joiden luulisi kuuluvan tiettyyn keräysastiaan, pitääkin lajitella toisin. Tässä neljä yleistä lajittelun kompastuskohtaa.

  • Biojäte ei kuulu muovipussiin
    Vaikka moni pakkaa biojätteet muovipussiin, niitä ei pitäisi laittaa biojätteen joukkoon. Käytä paperipussia tai kompostoituvaa biojätepussia. 
  • Paperipussi ei kuulu paperinkeräykseen
    Kaupan paperikassit, leipien paperipussit ja monet paperikääreet ovat pakkauksia, joten niiden oikea paikka on kartonkikeräys. Hyvä nyrkkisääntö on, että paperinkeräykseen kuuluu lähes kaikki se paperi, joka tulee kotiin postiluukusta.
  • Juomalasi ei kuulu lasinkeräykseen
    Lasinkeräykseen saa laittaa vain lasipakkauksia, kuten pulloja ja purkkeja. Rikkoutunut juomalasi kuuluu sekajätteeseen.
  • Muovinen leikkuulauta tai pulkka eivät kuulu muovinkeräykseen
    Muovinkeräykseen kuuluvat vain muovipakkaukset. Muu rikkinäinen muovi on sekajätettä tai sen voi viedä Sortti-asemille maksulliseen muovijätteiden keräykseen.

HSY:n sivuilta voi ladata jätetilan seinälle tai astiasuojiin kiinnitettävät julisteet. Ne opastavat kuvin, mitä mihinkin jäteastiaan saa laittaa ja mitä ei.

Lajitteluohjeet löytyvät myös englanniksi ja ruotsiksi.

Artikkelin asiantuntijoina HSY:n erityisasiantuntija Minna Partti ja ympäristöasiantuntija Iiris Tanner.