Eroon kodin kutsumattomista vieraista

Mikä lattialla vilahti? Ei kai vain… Kun kodin nurkassa vipeltää pieni ötökkä, moni säikähtää ja jopa panikoi. Mutta mistä ihmeestä tuholaiset oikein ilmestyvät? Syitä voi olla yllättävän monta.

Moni sortuu ruokatarvikkeiden huolimattomaan säilytykseen. Avoimet pussit ja murut kaapin nurkissa ja pöytätasoilla ovat suora kutsu tuholaisille.
– Torakat ja muut yleisemmät keittiön tuholaiset, kuten jauhokoisat tai riisihäröt viihtyvät tietysti siellä missä ruokaa on helposti saatavilla. Kun pinnat pidetään puhtaina ja ruoka säilytetään tiiviisti suljettavissa astioissa, ongelmat vähenevät selvästi, muistuttaa avainasiakaspäällikkö ja tuholaistorjunnan ammattilainen Sami Mänttäri Pestes Oy:stä.

Muuton jälkeen käy usein niin, että pahvilaatikot jäävät lojumaan nurkkiin pidemmäksi aikaa. Pakkausmateriaalien myötä voi saada myös paperitoukat harmikseen. Paperitoukka, toisin kuin lähisukulaisensa sokeritoukka, viihtyy myös kuivissa oloissa.

Matkustamisen myötä tulevat elävät tuliaiset ovat varsin epämiellyttäviä yllätyksiä. Ei-toivotut matkakumppanit voi kutenkin karistaa kannoilta omalla toiminnallaan.
– Hotellihuoneessa kannattaa tarkistaa heti patjan saumat ja sänky, ja säilyttää laukku telineellä tai vaikka tuolilla, ei sängyn lähellä tai sen alla, listaa Mänttäri.

Myös vaatteiden ja tekstiilien käsittelyllä ja säilytyksellä on iso rooli. Kotiin palatessa vaatteet kannattaa pestä heti 60 asteessa tai pakastaa viikon ajaksi, jos epäilee tuoneensa tuholaisia. Sama pätee tietysti kirppislöytöihin tai nettiostoksiin. Jos pakastaminen tai vaatteen vesipesu ei onnistu, kuivausrumpu tai muu lämpökäsittely voi olla toimiva vaihtoehto.

Kodin perussiisteys, säännöllinen siivous ja arkijärki reissussakin ovat siis hyviä käytännön keinoja välttää tuholaiset.

Mitä ei ainakaan kannata tehdä?

Tuholaishavainnoissa oma toiminta ratkaisee, mitä jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Ensimmäinen virhe on ajatella, että yksittäinen havainto ei ole merkityksellinen.
– Kuitenkin esimerkiksi yksi lutikka, torakka tai kuoriainen, tai niiden ulosteet tai puremajäljet voivat olla merkki laajemmasta ongelmasta, kertoo Sami Mänttäri.

Toinen yleinen virhe on ongelman piilottaminen. Jos havainto salataan ja siitä ei ilmoiteta, kustannukset ja vaiva moninkertaistuvat.
– Avoin ja rehellinen ilmoitus huollon kautta heti ensimmäisestä lude- tai torakkahavainnosta säästää kaikkien rahaa ja hermoja, painottaa Mänttäri.

– Häätäminen vie aikaa: yleensä käsittelyjä tehdään useampi kierros, koska esimerkiksi luteiden munat kestävät biosidi-käsittelyn. Yksi käsittelykerta biosidilla vaikuttaa useita viikkoa, mutta seuranta on välttämätön. Ja toki torjunnan kesto riippuu tuhohyönteisestä.

Kolmas virhe on liiallinen usko marketin torjunta-aineisiin.
– Summittainen suihkinta väärällä aineella voi pahimmillaan vain levittää tuholaiset laajemmalle, kun ne siirtyvät naapuriin. Se tekee meidän työstä myöhemmin paljon vaikeampaa. Ainoastaan feromoniliima-ansoista on saatu hyviä kokemuksia, niitä saa erilaisille hyönteisille esimerkiksi rautakaupoista, vinkkaa Mänttäri.

– Ammattilaisten tekemässä torjuntatyössä myrkytykset ovat vain yksi toimintatapa, hyvin usein käytetään myös höyryttämistä, lämpökäsittelyä tai pakastusta. Myrkyttömät keinot yleistyvät koko ajan, Mänttäri lisää.

Milloin ottaa yhteyttä ammattilaiseen?

Jos kodissaan havaitsee useita tuholaisyksilöitä, niiden jätöksiä tai puremajälkiä, on syytä toimia heti. Valokuvan lähettäminen ilmoituksen mukana auttaa torjujaa tunnistuksessa.
– Moni sekoittaa lajit keskenään. Sokeritoukan ja paperitoukan erottaminen ei ole helppoa, mutta niistä sentään voi kyllä päästä itsekin eroon. Kaupasta saa lentäville ja ryömiville tuholaisille feromoniansoja, jotka toimivat kotioloissa ihan hyvin, neuvoo Mänttäri. 

Ammattilaisen silmä osaa paikantaa piilopaikat, ja asukkaan haastattelu antaa lisätietoa tilanteen laajuudesta. Vastuu torjunnan kustannuksista jakautuu tilanteen mukaan. Jos tuholaiset tulevat esimerkiksi matkatavaroiden mukana yksittäiseen asuntoon, kustannus on usein asukkaan vastuulla. Jos taas kyse on rakenteisiin pesiytyneestä ongelmasta tai useasta asunnosta, vastuu siirtyy yhtiölle.

Usein ongelman laajuus selviää vain tekemällä tarkastuksia lähinaapurustossa.
– Esimerkiksi torakat ja lutikatkin voivat levitä rakenteissa, ne siirtyvät putkivientien ja hormien kautta asunnosta toiseen. Silloin on tärkeää löytää se varsinainen lähde, sanoo Mänttäri.

Yleisimmät Pestesin tekemät torjunnat liittyvät turkiskuoriaisiin. Lutikoita tavataan harvemmin, mutta niiden torjunta on työlästä ja vaatii usein useita käsittelykierroksia. Myös jyrsijähavainnot ovat olleet kasvussa, erityisesti pihoilla. Siksi jäteasemien kunto ja siisteys on ensisijaisen tärkeää. Lintujakaan ei pidä ruokkia, sillä samalla ruokkii väistämättä rottia ja hiiriä.

Haastavimpia ovat Mänttärin mukaan tapaukset, joissa saastuneita tavaroita ei haluta hävittää.
– Eräs lutikkakeikka kesti kuukausia, koska asukas ei halunnut luopua kalusteistaan. Lopulta ratkaisu löytyi yhdistämällä kemiallinen torjunta, pakastus ja tiivis yhteistyö asukkaan kanssa.

Kun luonto ja ihminen kohtaavat

Torjuja tapaa välillä työssään myös muita, harvinaisempia eläimiä. Eksoottisemmasta päästä ovat esimerkiksi erilaiset sirkat.
– Niitä kasvatetaan ja syötetään elävänä ravintona liskoille ja matelijoille, ja välillä niitä sitten pääse karkuun. Olen myös törmännyt tyhjässä asunnossa vihreään käärmeeseen. Piti pyytää tunnistaja paikalle, joka poisti sen, muistelee Mänttäri.

Tuholaistorjunnassa on myös selkeitä sesonkeja, eli vuodenaika vaikuttaa, mitä eläimiä on liikenteessä. Esimerkiksi muurahaiset pyrkivät keväällä sisälle. Maalis–toukokuussa lähtevät liikkeelle myös erakkomehiläiset, jotka sekoitetaan usein helposti ampiaisiin. Ampiaiset lähtevät kuitenkin liikkeelle myöhemmin, vasta juhannuksen aikoihin.
– Erakkomehiläiset ovat hyödyllinen laji – ne ovat maailman parhaita pölyttäjiä. Ne eivät ole ihmiselle vaarallisia, eivätkä siis pistä. Ne kyllä pyrkivät talon rakenteisiin, ja siksi ne usein sekoitetaan ampiaisiin. Mutta näitä erakkomehiläisiä me emme lähde tuhoamaan, toteaa Sami Mänttäri.

Rotat ja  muut jyrsijät ja kaikenlaiset, vaarattomatkin ötökät aiheuttavat usein pelkoa ja inhoa.
– Sehän tässä työssä onkin se isoin juttu, että tämä aihe herättää niin paljon tunteita. Kun ongelma sitten saadaan ratkottua, on se aina iso juttu asukkaille, ja meille, hymyilee Mänttäri.

Pestes tuhoeläinhallinta

• Henkilökunnalla yli neljänkymmenen vuoden kokemus tuhoeläintorjunnan ja -hallinnan käytännön töistä, suunnittelusta ja ohjaamisesta
• Delecon ja Pestes yhdistyivät 1.1.2026, osa Tyro Groupia
• Toimipisteet: Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu
• Toimiala: tuholaistorjunta kaikissa muodoissaan: hyönteiset, jyrsijät, linnut
• Lisätietoja: pestes.fi