”Luulin asuvani tässä loppuelämäni” – Marja, 66, joutui yllättäen etsimään uuden kodin

TEKSTI JA KUVA: Riitta Kalliorinne, Hason asukas

Kun samassa vuokra-asunnossa on asunut kolmekymmentä vuotta, sitä kuvittelee voivansa asua tutussa kodissaan loppuelämänsä.  Sitten vuokranantaja ilmoitti tarvitsevansa asunnon omaan käyttöönsä. Yhtäkkiä yksin asuva eläkeläinen oli tilanteessa, jossa tulevaisuuden asuminen piti miettiä uudelleen. Entä jos sama tapahtuu uudelleen?

Omistusasunnon hankkiminen ei tuntunut realistiselta vaihtoehdolta. Niinpä Marja alkoi ensin etsiä uutta vuokra-asuntoa. Helsingissä niitä oli tarjolla runsaasti. Muutaman asuntonäytön jälkeen ongelmaksi ei kuitenkaan osoittautunut vain sopivan kodin löytäminen.

Mieleen oli jäänyt kysymys: entä jos seuraavakin vuokranantaja tarvitsee joskus asunnon omaan käyttöönsä? Ajatus siitä, että sama tilanne voisi olla vielä joskus uudelleen edessä, alkoi painaa. Huoli tulevaisuudesta tuntui hetkittäin lähes lamaannuttavalta.

Sitten Marja alkoi tutustua vaihtoehtoon, jota hän ei ollut aiemmin tullut ajatelleeksi omalle kohdalleen: asumisoikeusasuntoon.

Vuokraamisen ja omistamisen välissä on kolmas vaihtoehto

Asumisoikeusasunnossa asukas maksaa asuntoon muuttaessaan asumisoikeusmaksun ja sen jälkeen kuukausittaista käyttövastiketta. Asumisoikeusmaksu on 10–15 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Kun asunnosta aikanaan luopuu, maksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Asunnossa saa puolestaan asua niin pitkään kuin haluaa.

Juuri pysyvyys puhutteli Marjaa. Hän tutustui eri asumisoikeusasuntoja tarjoavien yhtiöiden koteihin. Haso valikoitui vaihtoehdoksi osittain hyvin arkisesta syystä: Marjan ystävä- ja tuttavapiirissä oli Hason asukkaita. Yhtiö tuntui siksi jo valmiiksi tutulta ja turvalliselta.

Haso on Helsingin kaupungin kokonaan omistama yhtiö. Sillä on eri puolilla Helsinkiä noin 7 400 asumisoikeusasuntoa 129 kohteessa ja noin 12 500 asukasta.

Täysin huoletta Marja ei Hasoon suhtautunut.
– Olin kuullut viime vuosien suurista Hason käyttövastikkeiden korotuksista, ja kyllä ne kauhistuttivat.

Huoli ei ollut tuulesta temmattu. Hason käyttövastikkeita on viime vuosina korotettu. Yhtiön tavoitteena on nyt vakauttaa talouttaan ja pitää asumiskustannukset kilpailukykyisinä. Vuoden 2027 budjettiluonnoksessa nykyisten kohteiden keskivastikkeen arvioidaan nousevan keskimäärin 2,78 prosenttia.
– Kun sain tietää, että tavoitteena on saada vastikkeiden nousu maltilliseksi ja asumisen kustannukset hallintaan, aloin vakavissani katsella itselleni Haso-kotia.

Oma Helsinki alkoi näyttää erilaiselta

Hason asuntoja on eri puolilla Helsinkiä, ja Marja lähti kiertämään niitä. Samalla tutuksi luultu kotikaupunki alkoi näyttää aivan uudelta.
– Olin yllättynyt siitä, miten monenlaisia kaupunginosia ja asuinalueita Helsingissä onkaan. Oli mielenkiintoista tutustua Helsingin kaupunginosiin mahdollisen uuden asukkaan silmin.”

Myös itse asunnot yllättivät Marjan.
–  Asumisoikeusasuntoja kodikseni etsiessäni yllätyin positiivisesti asuntojen siisteydestä, puhtaudesta ja nykyaikaisesta laadusta. Asunnoissa oli sellaista kodikkuutta, että pystyin kuvittelemaan viihtyväni siellä pitkään.

Sitten Marja nauraa.
– En välttämättä hae loppusijoituspaikkaa, mutta niin kauan kuin jossakin asun, haluan tietenkin viihtyä kodissani.

Pakkomuutosta tuli uuden kodin etsintä

Marjan kriteerit alkoivat olla selvät. Sijainti oli tärkeä, mutta kaikkein tärkeintä oli, että asumisen kustannukset sopivat eläkeläisen talouteen. Julkisen liikenteen piti toimia ja arjen palvelujen löytyä läheltä.

Hason käyttövastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteella: asukkailta kerättävillä vastikkeilla katetaan muun muassa kiinteistöjen pääomakuluja, huoltoa, korjauksia ja hallintoa sekä varaudutaan tuleviin korjauksiin. Vuoden 2026 alussa Hason keskimääräinen käyttövastike oli 15,09 euroa jyvitettyä neliömetriä kohden kuukaudessa.

Marja kiersi asuntoja katsomassa, tutkimassa ja fiilistelemässä ympäri Helsinkiä. Lopulta niitä oli nähty jo kymmenkunta. Matkan aikana tapahtui huomaamaton muutos: Marja ei enää kiertänyt Helsinkiä hädissään etsimässä paikkaa, johon hänen olisi pakko muuttaa.

– Nyt tuntuu, että ongelmani on se, että valinnanvaraa on niin paljon, etten osaa päättää, minkä sopivista asunnoista lopulta valitsisin, Marja sanoo päätään pudistellen.

Muutaman yön hän nukkui asian päälle. Hän keskusteli ystäviensä ja lastensa kanssa ja pyöritteli vaihtoehtoja mielessään. Lopulta kymmenestä oli jäljellä kaksi. Kaksi mahdollista uutta kotia.
– Näistä löydän mieluisan kodin. Ainakin murhe ja huoli siitä, miten tilanteeni ratkaisen, ovat nyt poissa. Kaikki järjestyikin yllättävän helposti ja luontevasti.

Joskus elämä tekee päätöksen puolestamme ja sulkee oven, jonka kuvittelimme pysyvän auki loppuun asti.
– Uskon, että Haso tarjosi minulle juuri oikean mahdollisuuden tässä elämäntilanteessa. Isossa ja yllättävässä muutoksessa apu olikin lähellä.

Lisää aiheesta Instagramissa tilillä @riitta_kalliorinne