HASO on tarjonnut jo 30 vuoden ajan kohtuuhintaisia koteja helsinkiläisille
HASO täyttää tänään 28.9. komeat 30 vuotta. Vuosikymmenten saatossa HASOsta on kasvanut Helsingin suurin asumisoikeusyhteisö ja se tarjoaakin kodin jo lähes 11 000 helsinkiläiselle.
Asumisoikeusjärjestelmä perustettiin 1990-luvun alussa tuottamaan kohtuuhintaisia asuntoja erityisesti nuorille perheille ja tavallisille työssäkävijöille, joille omistusasuminen oli liian kallista. Tuon ideologian pohjalle rakennettu järjestelmä on tänä päivänä, erityisesti pääkaupunkiseudulla, vielä perustamishetkeäänkin tärkeämpi. Asumiskustannusten noustessa tarve kohtuuhintaisille kodeille on suurempi kuin koskaan.
– Uusi asumisoikeuslaki kunnioittaa hienosti lain alkuperäistä henkeä. Järjestelmän uudistuessa myös nuorilla perheillä on parempi mahdollisuus esimerkiksi HASOn asumisoikeuskoteihin, kun vanhat asumisoikeusnumerot nollautuvat vuoden 2023 lopussa ja numeroista tulee määräaikaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että vapautuvien asumisoikeusasuntojen tarjonta kohtaa entistä paremmin asunnon tarvetta, muistuttaa HASOn toimitusjohtaja Juha Viljakainen.
Asumisen parhaita puolia
HASO on kasvanut kolmessa vuosikymmenessä pienestä kuntaomisteisesta yhtiöstä Suomen neljänneksi suurimmaksi asumisoikeusyhteisöksi. Helsingin kaupungin täysin omistama HASO tarjoaa lähes 6000 asunnollaan monenlaisiin elämäntilanteisiin, asuntojen koot vaihtelevatkin yksiöistä suuriin perheasuntoihin.
Kaupunkiomisteisuus näkyy asukkaille erityisesti siinä, että yhtiö on aidosti voittoa tavoittelematon ja kaikessa toiminnassa huomioidaan kaupungin kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet. Tulevaisuudessa Helsingin kaupunki on myös enemmän esillä HASOn ilmeessä ja materiaaleissa, kun HASOn visuaalinen ilme päivittyy lähemmäs kaupungin omaa ilmettä. Tästä luvassa lisää tietoa lähikuukausina.
– Asumisoikeus yhdistää mainiolla tavalla omistusasumisen ja vuokra-asumisen parhaat puolet. Asumisoikeus antaa nimensä mukaisesti elinikäisen oikeuden asua asunnossa, mutta vuokra-asumisen huolettomuudella. Asukkailla on myös mahdollisuus osallistua asukasvaikuttamiseen esimerkiksi asukastoimikunnissa, mutta halutessaan voi vain nauttia asumisen helppoudesta, kertoo Viljakainen asumisoikeusasumisen hyvistä puolista.
Elämäntilanteiden muuttuessakin asumisoikeusasuntojen vaihtamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa mm. HASOn verkkosivuilta löytyvän Asunnonvaihtopörssin avulla.
Aidosti asukkaita varten – puhelinsoitto ensimmäiseen HASO-taloon
Ensimmäinen HASO-talo valmistui joulukuussa 1993 Vuosaareen. HASO Itärinteessä on asuntoja yhteensä 120, ja niistä 25:ssä asuu edelleen alkuperäisiä, lähes 30 vuotta sitten taloon asettuneita asukkaita. Merkkipäivän kunniaksi soitimme muutamille vuonna 1993 Itärinteeseen muuttaneille, ja kysyimme mitkä ovat olleet heidän mielestään HASO-asumisen parhaita puolia.
Puhelimeen vastannut Arja Isoniemi nostaa esiin erityisesti naapurit ja talon rauhallisuuden. Naapureita aina autetaan.
– Tässä asuu paljon myös iäkkäämpiä ihmisiä. Lainaan heille miestäni, jos pitää avata purkin kansi tai ottaa jotakin ylähyllyltä, Arja Isoniemi kertoo.
Samassa kerroksessa niin ikään lähes 29 vuotta asunut Maija-Liisa Kyttälä korostaa samaa.
– Meillä on muutaman ”alkuasukkaan” kanssa muodostunut kaveruussuhde, voi pyytää apua ja mikä tärkeintä, jutella, hän sanoo, – Kaikkia naapureita ei toki tunne, mutta kaikkien kanssa tervehditään ja vaihdetaan pari ystävällistä sanaa pihalla tai rappukäytävässä.
Se tuo asumiseen viihtyvyyttä ja lisää turvallisuuden tunneta.
Asumisoikeusjärjestelmä oli 1990-luvun alussa vielä aivan uusi, mutta Jaana Heinänen oli seurannut järjestelmään liittyvää keskustelua nuoresta asti ja päättänyt hankkivansa asumisoikeusasunnon, kun sellaisia tänne saadaan. Hän pitää välimuodon asumismuotoja yhä tärkeänä, kun pienemmällä pääomalla on mahdollisuus päästä kiinni asuntoon.
Haastateltavat arvostavat myös HASO Itärinteen hyvää sijaintia lähellä metroa, palveluita sekä merta ja luontoa. Kehittyvää Vuosaarta kehuva Jaana Heinänen sanoo asumisen olevan lisäksi turvallista ja suhteellisen edullista, joten on vaikea keksiä, mikä olisi ainakaan tällä hetkellä parempi paikka asua.
– Tavoitteenamme on tarjota toimivia vaihtoehtoja kaikkiin elämäntilanteisiin. Parasta palautetta meille on, kun asukkaat viihtyvät meillä pitkään ja valitsevat elämäntilanteiden muuttuessa HASOn myös seuraavaksi kodikseen, iloitsee Viljakainen.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Juha Viljakainen, juha.viljakainen@haso.fi
Kuva julkaistu CC BY-SA 2.0 lisenssillä.
Edit. 29.9.2022: Juttua on muokattu, sillä jutusta saattoi saada aiemmin kuvan, että HASO Itärinteessä on asuntoja vain 25 kappaletta. Asuntoja on yhteensä 120 ja niistä 25 asunnossa asuu alkuperäisiä, 1993-1994 kohteeseen muuttaneita asukkaita.