Hason kotien ekologinen jalanjälki

Teemme omassa arjessamme jatkuvasti valintoja ympäristön ja ekologisuuden suhteen. Harva kuitenkaan miettii asumismuotonsa ekologisuutta, asuinrakennuksen ja kodin elinkaarta. Miten asuntojen suunnittelu, talojen rakentamisvaihe ja niiden ylläpito vaikuttavat ympäristöön?

Strategia ohjaa rakentamista 

Hason kodit suunnitteluttaa ja rakennuttaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. Suunnittelun ja toteutuksen aikajänne tonttivarauksesta valmiiksi, muuttovalmiiksi kodiksi asti on noin 5 vuotta.

Helsingin  kaupunkistrategiassa vuosille 2021–2025 tavoitteena on hiilineutraali Helsinki vuoteen 2030 mennessä. Tavoite pyrkii vaikuttamaan niin suoriin kasvihuonepäästöihin kuin epäsuoriinkin päästöihin. Suoria päästöjä voidaan vähentää muun muassa vähäpäästöisen liikenteen ja energiantuotannon ratkaisuin sekä rakennusten energiatehokkuuteen liittyvien ratkaisujen avulla. Epäsuorissa päästöissä erityisesti rakentamisessa käytettävien materiaalien päästövaikutuksia pyritään vähentämään. 

Helsingissä rakentamisen materiaalisidonnaisista päästöistä suurin osa muodostuu talonrakennusvaiheessa, ja tätä hieman pienempi osuus tonttien esirakentamisesta sekä teiden ja muun vastaavan infran rakentamisesta. 

Asuntorakentamisen rajat ja ohjeet 

Tätä nykyä Hasonkin asuntojen ekologisuus otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Apuna suunnittelussa käytetään Elinkaariohjausmallia, jonka avulla ohjataan rakennushankkeen ekologista kestävyyttä. Elinkaariohjausmalli on käytössä jo niissä hankkeissa, joiden suunnittelu on alkanut vuoden 2021 lopussa. Elinkaarisuunnittelijat osallistuvat suunnitelmien ideointiin, kehittämiseen ja muiden suunnittelijoiden ohjaamiseen sisäolosuhteiden, energiatehokkuuden sekä vähähiilisyyden näkökulmasta. 

Hason taloissa on myös toisaalta otettava huomioon ARAn (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) määrittelemät kohtuulliset rakennuskustannukset. Käytännössä kustannuksien varsin tiukiksi määritellyt rajat vaikuttavat merkittävästi hankkeiden toteutusmahdollisuuksiin. Rakennushankkeissa joudutaankin usein tekemään säästökierroksia, jotta tiukkoihin kustannusrajoihin voidaan päästä. Hankkeissa pyritään kuitenkin pitämään talon elinkaarilaadun taso hyvänä.

Asuminen vaikuttaa väistämättä ympäristöön varsinkin Suomen kaltaisissa sääolosuhteissa myös siksi, että lämmöntarve on lämmityskaudella suuri. Tämän vuoksi myös esimerkiksi energiatehokkuusvaatimuksille on asetettu hyvin tiukat vaatimukset.  

Ekologisuutta pitkälle tulevaisuuteen 

Hason uusimmissa, vuonna 2023 valmistuneissa taloissa on jo toteutettu hiilineutraalimpia rakentamisen ratkaisuja. Yksi toteutuksen päälähtökohta on ollut, että talon rungon suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta. Lisäksi rakennuksissa on vaadittu myös kestävien ja helposti huollettavien materiaalien käyttöä.  

Kaikessa on myös pyritty mahdollisimman hyvään energiatehokkuuteen – niinpä uudet asuinkerrostalot ovat energialuokkaa A, vaikka aiemmassa suunnittelun alkuvaiheessa määräykset eivät sitä vielä ole vaatineet. Rakennusten energiatehokkuus on siis parantunut ja uusiutuvan energian ratkaisut ovat yleistyneet. Jatkossa energiamuotoina hyödynnetään entistä enemmän myös maalämpöä ja aurinkoenergiaa.  

Myös uusi rakennuslaki määrittää, että vuoden 2025 alusta rakennushankkeille tulisi olla tietyissä rakennustyypeissä kansalliset hiilijalanjäljen raja-arvot. Helsingin kaupunki on jo asettanut raja-arvon asuinkerrostaloille. Uusien alueiden kaavoittamisen kautta tämä alkaa vaikuttaa alkaviin hankkeisiin. 

Kohti hiilineutraalimpia rakentamisen materiaaliratkaisuja  

Rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeen kiinnitetään siis kokonaisuudessaan entistä enemmän huomiota. Tällöin huomioidaan käytönajan energian lisäksi myös käytettävät materiaalit. Varsinkin viimeisen viiden vuoden aikana vähähiilisiä rakennusmateriaaleja on tullut markkinoille merkittävästi lisää. Materiaalien vähähiilisyyttä todentavien ympäristöselosteiden määrät ovat myös kasvaneet.  

Esimerkiksi betonin osalta on julkaistu vähähiilisyysluokitus, jonka avulla betonituotteista on entistä helpompi valita vähähiilisiä tuotteita rakentamiseen. Helsingin kaupungin infrarakentaminen on sitoutunut hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelmassa käyttämään betonilaatua, jonka päästöt ovat 85 % keskimääräisistä betonin päästöistä. 

Myös vähähiilisiä terästuotteita on kehitteillä. Lisäksi eristevalmistajilta on jo pidempään ollut saatavilla vähähiilisiä tuotteita. Rakennuksen kokonaisuudessa merkittävimmät päästöt syntyvät yleensä kuitenkin massaltaan merkittävistä määristä, jolloin betoni ja teräs ovat olennaisimpia kokonaisuuden kannalta. 

Lähteet: hel.fi ja Helsingin kaupungin Asuntotuotannon johtava ympäristöasiantuntija Jonna Seppänen